Ystäväni otti minuun yhteyttä ja kysyi, voisinko käsitellä yksinäisyyttä positiivisen psykologian näkökulmasta ja antaa vinkkejä, miten käsitellä sitä korona-aikana.
Hetken asiaa pohdittuani tiesin, että tästä haluan kirjoittaa. Olenhan itsekin kokenut syvää ja riipivää yksinäisyyttä korona-aikana sekä muulloin elämäni aikana.
Mitä yksinäisyys on?
Voikohan tätä edes määrittää? Se on tunne ja jokaisen omakohtainen kokemus omasta tilastaan.
Sanoisin, että yksinäisyyden tunne kertoo meille tarpeesta olla yhteydessä! Niin itseen kuin muihin.
Oletko yhteydessä itseesi ja muihin? Uskon, että lisäämällä yhteyttä itseen, sitä voi lisätä myös muihin. Omakohtainen kokemukseni puoltaa tätä.
Yksinäisyys on luultavimmin epämiellyttävä tunne. En ole vielä törmännyt tahoon, joka määrittelisi sen miellyttäväksi tunteeksi.
Kuitenkin, kuten kaikilla tunteilla, myös yksinäisyyden tunteella on tarkoitus. Yksinäisyyden tunnetta tunnetaan jostain syystä ja suosittelen pysähtymään sen äärelle: Mitä se haluaa minulle kertoa?
Mitä tarvitsen juuri nyt?
Onko kenties jokin tarve, joka ei täyty?
Kaikilla tunteilla on tarkoitus ja kaikki tunteet ovat sallittuja. Haluaisin kuitenkin herättää pohdintaa siitä, oletko yhtä kuin tunteesi?
Mikäli tunnet yksinäisyyden tunnetta, oletko yksinäinen ihminen?
Entäpä jos ehdotan, että Sinulla on mahdollisuus tarkastella myös yksinäisyyden tunnetta etäämmältä ja päättää annatko sen vaikuttaa toimintaasi?
Yritätkö kenties kieltää yksinäisyyden tunnettasi? Tunteiden kieltämisestä seuraa yleensä psyykkisiä ongelmia ja kiellettyjen tunteiden vahvistumista.
Kuulostaa oravanpyörältä: tunnet yksinäisyyden tunnetta – yrität kieltää sen – tunnet kahta kauheammin yksinäisyyden tunnetta.
Miltä yksinäisyys sitten tuntuu?
Kysyin muilta, miltä yksinäisyys heistä tuntuu ja sain seuraavia vastauksia:
”Siltä että elämä menee minulta ohi, kun en pysty jakamaan hetkiä jonkun kanssa, ja jakamisen avulla nauttimaan hetkistä. Se tuntuu siltä, että jään yksin ajatusteni kanssa ilman kannustajaa ja tukea, enkä siksi pysty toteuttamaan itseäni niin hyvin kuin haluaisin, mikä taas aiheuttaa pettymystä itseeni. Se tuntuu myös ulkopuolisuudelta ja pelolta siitä, hyväksytäänkö minua tai pidetäänkö minusta tällaisena.” Niina
Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi.
Myös Richard Ryanin ja Edward Decin itseohjautuvuusteorian kolmas pilari kuuluu ”Yhteisöllisyys.” Eli meillä ihmisillä on perustava tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin. Välitämme muista ja haluamme kokea, että meistä välitetään.
”Yksinäisyys tuntuu kalvavana tyhjyyden tunteena. Fyysisenä sekä henkisenä vajetilana.” Laura
”Ei ole kenelle kertoa päivän tapahtumista, kertoa mitä opin ja oivalsin, ei ole peiliä vierellä. Omasta peilistä nousee kylmä yksinäisyyden tunne, pelko. Se saa itkemään, häpeämään, sen haluaa ravistaa pois. Se sattuu niin kovin. Se on kuin tervaa, sotkee ja leviää. Se on pelottavaa. Se saa sellaisen epävarmuuden pintaan jollaista ei ole tullut koettua sitten kotoa pois muuton. Yksinäisyys on näyttänyt konkreettisesti miten ihminen on luotu olemaan osa laumaa. Oma yksinäinen susi huomaakin olevansa oikeasti yksin, kun ei ole laumaa mihin päivittäin tulla.”
Kirjoittaa Anu Varjonen, kun pyydän häneltä ajatuksia avioeron jälkeisistä tunnetiloista.
Itse kuvailisin yksinäisyyttä kalvavana, riipivänä ja ahdistavana tunteena. Tunteena, joka saa minut märehtimään negatiivisessa ja kokemaan, että olen vääränlainen ja väärässä paikassa. Minulla ei ole ketään kelle puhua. Ketään kelle kertoa yksinäisyydestä.
Mistä yksinäisyys johtuu?
Mielenterveyden keskusliitto kirjoittaa:
”Yksinäisyys on yleistä ja kaikenikäiset voivat tuntea yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä saatetaan hävetä, ja se voi tuntua pelottavaltakin, eikä siitä välttämättä kerrota.”
Yksinäisyys voi johtua yhtä monesta syystä, kuin on meitä ihmisiä.
Yksi voi olla yksinäinen olosuhteiden pakosta; sukulaiset ja ystävät ovat kuolleet ja toinen taas koska ei koe tulevansa ymmärretyksi sukulaisten ja ystävien toimesta.
Esimerkiksi itse koin syvää yksinäisyyttä myös sairaana ollessani. Sairastin molemmissa raskauksissa Hyperemesis Gravidarum nimistä sairautta, joka tarkoittaa vaikeaa raskauspahoinvointia.
Toisessa raskaudessa makasin viikkokausia pimeässä huoneessa yksin. Laskin kattopaneeleita ja itkin (jos satuin jaksamaan). Toivoin, että voisin edes hetken istua ja juoda vettä. Toivoin, että edes joku tulisi meille siivoamaan, tuomaan miehelle ja esikoiselle ruokaa ja istumaan viereeni.
En jaksanut puhua enkä yleensä edes pitää puhelinta kädessä, joten se olisi riittänyt, että joku olisi vain ollut hiljaa vieressä.
Silloin, kuin jaksoin katsoa puhelinta, näin kuinka maailma jatkui makuuhuoneeni ulkopuolella ja yksinäisyys tuntui tappavalta tikarilta sydämeen.
Myös itsemurha ja abortti kävivät mielessäni. Niin paha oloni oli ja pahaa oloa lisäsi se, että tuntui siltä, kuin kukaan ei ymmärtäisi. Onneksi jossain vaiheessa löysin vertaistukiryhmän ja ihmisiä, ketkä ovat kokeneet saman.
Onneksi myös yksinäisyyttä kokeville on olemassa niin puheapua, kuin vertaistukea*.
Unelmat korona-aikana
Huomaan, että koronatilanteen jatkuessa unelmani ja toiveeni liittyvät useimmiten siihen, että saan muodostaa jonkun toisen ihmisen kanssa yhteyden.
Edes hetken tuntea olevani yhtä jonkun kanssa. Edes hetken näkyä, kuulua ja koskettaa. Halata ystävää ja rakasta ihmistä.
Mennä ilman pelkoa kahville ja syömään läheisten kanssa. Mennä elokuviin ja vielä lapset elämyspuistoon.
Lapsuuden yksinäisyys
Mutta onko tosiaan niin, että vain korona-aikana kaikki unelmani ja toiveeni ovat liittyneet yhteyteen muiden kanssa?
Rakastin halata ja koskea muihin ihmisiin pienenä. Minua kuitenkin arvosteltiin ja kiusattiin siitä niin armottomasti, että muutin käytöstäni.
Minusta tuli se, joka ei halannut tai halunnut tulla halatuksi. Minuun sattui niin kovasti se arvostelu, jota sain osakseni, kun halusin kokea yhteyttä ystäviini.
Tuntui, että minua ei ymmärretty enkä ymmärtänyt lopulta itsekään. Luulin, että tapani oli väärä.
Päiväkirjani lapsuudesta ja teini-iästä huutaa yksinäisyyttä.
Ihmissuhteet
Positiivinen psykologia on psykologian suuntaus. Se keskittyy tutkimaan ihmisen hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja sekä näiden edistämistä.
Myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus muodostavat laajennetun kukoistuksen kehyksen**.
Ihmissuhteiden on katsottu olevan hyvinvointiimme eniten vaikuttava osa-alue.
Katso tämä mieletön video pisimmästä onnellisuustutkimuksesta***.
Rakkauden kielet
On tutkittu, että meillä ihmisillä on erilaisia tapoja haluta tulla rakastetuksi. Niitä sanotaan Rakkauden kieliksi.
Niitä on yhteensä viisi kappaletta:
Kannustavat sanat – kehut, rohkaisevat ja ystävälliset sanat, pyytämistä käskemisen sijaan
Yhteinen laatuaika – keskittynyt huomio, laadukas keskustelu, aito kuuntelu ja puhuminen, laadukas tekeminen
Lahjojen saaminen – Muistutus/symboli rakkaudesta, materia/aika ja läsnäolo
Palveleminen ja auttaminen – vapaaehtoista, pyyntöjä käskyjen sijaan, toiselle tärkeitä asioita
Fyysinen kosketus – monia muotoja, rajat, korostuu kriisitilanteissa
Rakkauden kielistä puhutaan yleensä parisuhteiden yhteydessä, mutta itse käytän niitä nyt tässä kuvaamaan ylipäätään sitä, miten kukakin haluaa tulla rakastetuksi.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että jokainen meistä haluaa tulla rakastetuksi. Jokaisella meistä on rakkauden tarve. Se, minkälainen ja tasoinen se on, vaihtelee.
Siinä vaiheessa, kun tavat eivät kohtaa, voi ristiriitoja syntyä. Ollessani pieni en ole voinut tietää tai ymmärtää näitä sen enempää kuin ystävänikään. Tässäkin tilanteessa korostan ihmisten erilaisuuden ymmärtämistä ja sen vaalimista.
Olen myös aiemmin puhunut rakkauden mikrohetkistä ja koen, että niilläkin voi olla iso vaikutus yksinäisyyden kokemukseen. Löydät englanninkielisen tekstin tästä.
Pikkuhiljaa, juuri ennen koronaa olin avautumassa maailmalle ja ajoittain jopa jo pidin muiden halaamisesta.
Ja nyt en muuta toivo kuin, että voisin halata läheisiä ja kulkea heidän kanssaan käsikynkkää kadulla.
Lopussa linkki, josta pääset testaamaan oman rakkauden kielesi.
Heikot yhteydet
Myös heikommat yhteydet lisäävät hyvinvointiamme. Tällä (heikoilla yhteyksillä) tarkoitetaan sitä, että ihan jo katsekontakti tai lyhyt sananvaihto ventovieraan kanssa voi lisätä hyvinvointiamme.
Heikkojen yhteyksien merkitys on yhdistetty myös pitkäikäisyyteen.
Esimerkiksi työmatkalla parin sanan vaihto ventovieraan kanssa voi tehdä matkasta nautinnollisemman ja lisätä energiaasi.
Koen näitä hetkiä esimerkiksi silloin kun vien avustusta tarvitsevalle ja kyynelten kostuttamat silmämme kohtaavat.
Kun ventovieras ojentaa minulle minulta tippuneen hanskan ja katseemme kohtaavat. Kun toivotamme kaupan kassan kanssa toisillemme hauskat päivän jatkot.
Tunne on mieletön ja tilanteita on tuhansia.
Barbara Fredrickson kuvaa hetkiä rakkauden mikrohetkiksi. Toki nämä pitävät sisällään myös ne ”vahvat yhteydet”, eli yhteydet läheisten ja rakkaiden kanssa.
Kelpaisiko rakkauden mikrohetki? Soita tai ota videopuhelu ystävälle.
Jotta tällainen rakkauden mikrohetki on mahdollista, tulee kahden asian täyttyä: turvallisuuden tunne ja reaaliaikainen yhteys.
Mitä heikon yhteyden hetkiä Sinulle tulee mieleen? Mitkä heikon yhteyden hetket ovat mahdollisia myös korona-aikana? Ovatko hetket olleet mahdollisia, mikäli koko ajan takaraivossa on tunne ”minun pitää nyt välttää ihmisiä ja turhia kontakteja!”?
Mitä jokainen meistä voi tehdä vähentääkseen yksinäisyyttä?
🌸 ITSEMYÖTÄTUNTO
Itsemyötätunnon yksi elementti on jaettu ihmisyys. Mitä tulee koronaan, minua on lohduttanut se ajatus, että olemme koko maailma tässä samassa tilanteessa.
Voimme siis myös yksin ollessamme tukeutua siihen ymmärrykseen, että olemme kaikki yhtä ja monet meistä myös kokevat samankaltaisia tunteita ja ajatuksia.
Tuntuu, että tämä tauti on eristänyt meidät, jättänyt meidät ihan yksin, mikä on hyvin surkuhupaisaa, kun ajatellaan, että meistä ei kukaan ole tässä yksin vaan koko tuntemamme maailma on taudin kourissa.
Itsemyötätunnosta voit lukea lisää lopussa olevasta linkistä.
🌸 KYSY ”MITÄ KUULUU?”
Voimme tukea toinen toistamme. Perusta vaikka Whatsapp-ryhmä yksinäisille. Kysy ystävältä, "hei mitä kuuluu?"
Kysy itseltäsi, ”Mitä minulle oikeasti kuuluu?”
Tämä kysymys voi pelastaa hengen.
🌸 ÄLÄ OLETA TAI TEE JOHTOPÄÄTÖKSIÄ. KYSY, KUUNTELE JA OLE LÄSNÄ.
Kukaan meistä ei voi toisen puolesta päättää mitä hänelle kuuluu, miten hän voi ja miten hän kokee asiat. Vaikka esim. sosiaalisessa mediassa kaikki näyttäisi olevan hyvin, ei se tarkoita, että ihmisen sisällä ei olisi riipaisevaa yksinäisyyttä.
Pyri jättämään omat tulkintasi ja kipusi sivuun ja oikeasti kuuntele mitä toisella on sanottavaa.
Ystäväni Netta Lehtonen sanoi viisaasti: ”Kuunteletko vastataksesi vai ymmärtääksesi?”.
Sama toimii toisin päin, pyri kertomaan edes yhdelle, kuinka ihan oikeasti voit. Monet meistä ajattelevat ”En halua olla vaivaksi” tai ”Ei sitä kuitenkaan kiinnosta”. Tässä kuitenkin teet oletuksia toisten puolesta. Saatat yllättyä, kuinka paljon he sinusta haluavatkaan kuulla.
🌸 MYÖTÄILO
”Myötäeläminen – niin myötätunto kuin myötäintokin, on ihmiselle syvempiä merkityksellisyyden lähteitä ja siten myös fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin voimallisia edistäjiä.”
Pessi
Jos olet yksinäinen, et ehkä pääse kokemaan myötäiloa toisia kohtaan. Et pääse iloitsemaan toisen onnistumisista, mikä taas parantaisi omaa hyvinvointiasi. Myötäilo on osa Joyllan Kukoistuksen kehyksen ihmissuhteiden osa-aluetta.
Kokeile tätä: Jos huomaat jollekin ystävällesi, läheisellesi tai vaikka ihan rändöm ihmiselle sattuneen jotain ihanaa, lähetä hänelle onnitteluviesti ja pysähdy hetkeksi tietoisesti ja aidosti iloitsemaan hänen puolestaan. Mitä ajatuksia ja tunteita tämä sinussa herättää?
🌸 TIETOINEN LÄSNÄOLO, ELI MINDFULNESS
Kun pysähdyt tietoisesti itsesi äärelle, saatat osata vastata alun kysymykseen "Mitä tarvitsen juuri nyt?" paremmin.
Tietoinen läsnäolo pätee myös yhteyden luomisessa muiden kanssa. Vilkuiletko esimerkiksi puhelinta samalla kuin olet kävelyllä ystävän kanssa tai juttelet kollegan kanssa?
Lue tästä lisää Mindfulnessin hyödyistä.
Vapaus valita
Mikäli et kärsi esimerkiksi jostain mielensairaudesta, väitän, että sinulla on mahdollisuus valita oma asenteesi. Voit siis vaikuttaa siihen, miten suhtaudut tässä tilanteessa.
Voit etsiä apua ja kertoa ihmisille yksinäisyydestäsi. Itsensä äärelle joutuminen voi pelottaa ja sinusta voi tuntua siltä, että olisit jotenkin heikko tai huono jos tunnet yksinäisyyttä.
Haluan kertoa sinulle, että se ei pidä paikkaansa. On täysin inhimillistä tuntea epämiellyttäviä tunteita, kuten yksinäisyyttä.
Vaatii rohkeutta kertoa siitä ääneen, mutta uskon, että pystyt siihen. Voit kertoa siitä, vaikka minulle.
Loppupeleissä vain sinä olet vastuussa omasta hyvinvoinnistasi ja vain sinä voit auttaa itseäsi.
Tämä ehkä kuulostaa yksinäiseltä, mutta väitän, että kun tulet tietoiseksi siitä, että sinä riität, huomaat, että sinun ei tarvitse riittää yksin.
Se (yksin riittäminen) on sinulle täysin mahdollista, mutta ei pakollista.
Yksi tärkeimmistä asioista meille ihmisille on tuntea yhteyttä. Ystävään, kumppaniin, perheenjäseneen, johonkin suurempaan ja tai itseen.
Kokea olevansa yhtä toisen kanssa on vapauttava ja voimaannuttava kokemus.
Russ Harris on sanonut hyvin kirjassaan Onnellisuusansa:
”ne asiat, joista eniten välitämme, tuottavat väistämättä meille koko tunteiden kirjon." [puhuttaessa siitä, että pitäisi päästä eroon negatiivista tunteista.] ”On nimittäin lähes mahdotonta tavoitella itselleen tärkeitä asioita elämässä, jos ei ole halukas kohtaaman epämiellyttäviä tunteita. Silti suhdetta niihin voi muuttaa.”
Olisitko siis halukas muuttamaan asennettasi?
Lopuksi
Tämä blogi ei nyt ehkä ollut se perinteisin yksinäisyydestä kertova teksti. En koe mielekkääksi märehtiä yksinäisyyden tunteessa, kun voimme yhdessä tehdä sille jotain. Ja vinkkejähän ystäväni pyysikin.
Haluan herättää Sinut ja meidät kaikki ajattelemaan, pohtimaan ja keksimään ratkaisuja.
Viktor Frankl’n sanoin:
”Ihmiseltä voidaan ottaa pois kaikki, paitsi yksi asia: viimeinen ihmisen vapauksista – valita oma asenne missä tahansa olosuhteessa, valita oma tie.”
Oletko Sinä kokenut yksinäisyyttä nyt korona-aikana tai muulloin elämässäsi?
Miten Sinä voisit tänään vähentää omaa tai jonkun toisen yksinäisyyden tunnetta?
Voimaannuttavin terveisin
Anita
PS. Kuulisin Sinusta mielelläni, joten jätä ihmeessä kommentti ja pohditaan asiaa yhdessä 💕
Tästä pääset testaamaan oman rakkauden kielesi https://www.5lovelanguages.com/quizzes/couples-quiz/
Tästä taas tutustumaan lisää itsemyötätuntoon https://voimabileet.wixsite.com/voimabileet/post/supervoimana-itsemyotatunto
Jos kärsit Hypermesis Gravidarum -sairaudesta, vertaistukea saa mm. täältä https://www.facebook.com/groups/531908380325290
Lue Anu Varjosen teksti yksinäisyyden kokemuksesta kokonaisuudessaan tästä https://www.instagram.com/p/CSpQJfotnz4/
*Auttavia tahoja: Mielenterveyden keskusliitto https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yksinaisyys/,
Helsingin Sanomat listasi auttavia tahoja artikkelissaan 20.3.2020 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006446673.html.
**Kukoistuksen kehys on Joyllan lanseeraama kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin malli, joka pohjautuu positiivisen psykologian tieteeseen ja Martin Seligmanin luomaan PERMA-malliin.
Muita lähteitä: Joylla Oy, Wikipedia, Kauppi ym., Epley & Schroder
Comments