Työelämässä vahvuuksilla on mieletön voima hyvinvoinnin, innostuksen sekä työsuorituksen kannalta (Wenström 2020, 125).
Vahvuudet ovat yhden tieteellisen määritelmän mukaan ajatus-, tunne, tai käyttäytymismalleja, jotka energisoivat ja johtavat maksimaaliseen tehokkuuteen. Valmennuspsykologian kirjallisuudessa vahvuuksien käytön on osoitettu olevan yhteydessä niin subjektiiviseen kuin psykologiseen hyvinvointiin, jopa silloin, kun itsevarmuuden sekä itsetunnon vaikutukset on huomioitu. (Linley, Nielsen, Gillet & Biswas-Diener 1.3.2010, 6).
Yksinkertaisesti sanottuna ne ovat asioita, joita henkilö tykkää tehdä ja joissa henkilö on hyvä (Joylla a 2019, 7).
VIA-luonteenvahvuudet
Esihenkilön mielen perustaidot™ -valmennuksessa keskitymme positiivisen psykologian VIA-luonteenvahvuuksiin. VIA-luonteenvahvuudet ovat positiivisia ja moraalisesti arvostettuja luonteenpiirteitä (Peterson & Seligman 2004).
VIA-luonteenvahvuuksia on tutkittu maailman laajuisesti ja päästäkseen listalle, jokaisen vahvuuden tulee olla maailmanlaajuisia, sisäisesti motivoivia, innostavia nähdä, mitattavia, kehitettäviä, innostavia, sitouttavia ja energiaa antavia (Shimai & Urata 2023, Introduction).
Kannattaako kehittää vahvuuksia vai heikkouksia?
Vahvuuksia kannattaa kehittää ennemmin kuin heikkouksia. Mikäli kuitenkin heikkouksia haluaa kehittää, kannattaa se tehdä vahvuuksien avulla. Tämä taas vaatii sen, että ensin tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Erityisen tärkeää tämä on työyhteisöissä, sillä tunnistamalla voidaan muodostaa esimerkiksi vahvuuspareja ja tiimejä, joissa toisen henkilöt ikään kuin kompensoivat toisten heikkouksia ja saadaan aikaan parempia tuloksia kuin, jos yksi henkilö opettelisi myös ne asiat, jotka ovat hänen heikkouksiaan.
Vahvuuksien kehittäminen valikoitui valmennukseen heikkouksien sijaan, koska tutkimusten mukaan heikkouksien kehittäminen vie enemmän aikaa ja energiaa, kuin vahvuuksien kehittäminen. Heikkouksia voi kehittää, mutta joidenkin tutkimusten mukaan heikkouden kehittäminen vahvuudeksi vie 8 000 – 10 000 tuntia.
Sen sijaan, että ”hukkaisi aikaa” kehittämällä heikkouksia voimme muodostaa vahvuuspareja ja vahvuustiimejä, eli muodostaa pareja tai ryhmiä muiden ihmisten kanssa, joissa käytämme hyödyksemme ihmisten erilaisia vahvuuksia. Voimme myös korvata heikkouksia vahvuuksilla ja muotoilla työtehtäviä siten, että voimme tehdä ne vahvuuksia hyödyntäen. Mikäli heikkouksia on pakko kehittää, kannattaa se tehdä vahvuuksien avulla. (Ericsson, Krampe & Tesch-Romer 1998.)
Vahvuuksien hyötyjä
Vahvuuksien käyttämisen hyötyjä tutkimusten mukaan ovat mm. itseluottamuksen kasvaminen, minäpystyvyyden, itsetunnon ja itsehyväksynnän lisääntyminen. Vahvuuksien käytöllä on myös yhteys oppimiseen, menestymiseen, luovuuteen sekä sitoutumiseen. Tutkimusten mukaan myös suorituskyky voi parantua 36 %. (Govindji & Linley, 2007; Minhas, 2010; Linley, Willars & Biswas-Diener, 2010.)
Vahvuuksia käyttämällä myös optimismi, rohkeus, resilienssi, elämäntyytyväisyys sekä merkityksellisyyden tunteminen voivat lisääntyä (Littman-Ovadia & Steger, 2010; Harzer & Ruch, 2012; Linley, Willars & Biswas-Diener, 2010). Kaikki asioita, joita työelämässä arvostetaan nyky-yhteiskunnassa.
Kritiikkiä
Erään tutkimuksen mukaan vahvuuksien käytöllä voi myös olla varjopuolia: vahvuuksien käyttö voi johtaa pettymykseen, ahdistukseen sekä sitoutumattomuuteen. Yksi arvelu siitä, mistä tämä voisi johtua on se, että omista vahvuuksistaan tietoisemmat henkilöt saattavat olla optimistisempia ja itsevarmempia onnistumisen suhteen ja kun kohdalle osuukin vastoinkäymisiä, henkilö ”tippuu korkeammalta ja kovempaa”. He eivät ole valmiita kohtaamaan tätä sekä ovat itselleen ankarampia, kuin realistisemmin suhtautuvat. (Biswas-Dienere, Kashdan & Minhas, 2011.)
Ja vaikka päästäkseen VIA-listalle, tulee vahvuuden olla maailmanlaajuinen, on näyttöä, että esimerkiksi Japanissa VIA-luonteenvahvuudet eivät toimi halutulla tavalla (Shimai & Urata 2023, introduction).
Seuraavassa blogissa tuon esiin vahvuuksia nimenomaan esihenkilötyössä.
Terkuin
Anita
PS. Tämä blogiteksti on osa tekstiä, joka rajauksen vuoksi leikattiin opinnäytetyöstä ja on sen vuoksi hieman eri muotoinen, kun blogitekstini yleensä (vähemmän omaa kokemusta ja enemmän tiedettä). Oppariin, joka käsittelee hyvinvointia töissä tunteiden, ajatusten, tietoisen läsnäolon ja itsetuntemuksen kautta, pääset tutustumaan osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127205
Comments