Minulta usein kysytään, että mitä positiivisen psykologian asiantuntijana teen ja vastaan, että toimin mielenterveyden edistäjänä.
Mitä se oikein tarkoittaa? Miten voi edistää mielenterveyttä ottamatta huomioon mielenterveyden häiriöitä? Vastaukseni on ”ei mitenkään”. Ihminen on aina kokonaisuus ja meihin vaikuttavat lukemattomat asiat.
Jättämällä jonkin asian huomiotta emme tee kellekään palveluksia. Mikäli hoitaisin mielenterveyttä siten, että mielenterveyden häiriöt kielletään, saisin luultavasti aikaan paljon pahempaa oloa.
Tutkitusti se, mitä pyrimme painamme alas, tulee kohta kovemmalla paineella ylös.
Tähän kohtaan kuitenkin huomio, että en hoida mielenterveyden häiriöitä, koska en ole siihen pätevä. En kuitenkaan jätä niitä huomiotta ja autan löytämään tahon, joka voi auttaa niiden kanssa.
Hyviä tuloksia onkin saatu moniammatillisesta hoidosta (esim. psykoterapeutti, lääkäri ja positiivisen psykologian asiantuntija).
Tarkastellaan nyt, mitä mielenterveys oikein on?
MIELENTERVEYS
Itse määrittelen sen henkilön kokemukseksi hänen omasta voinnistaan. Mielenterveys pitää sisällään myös fyysistä puolta. Koen, että fyysisen sairauden kanssa mieli voi silti voida hyvin ja henkilö kokea olevansa mieleltään terve.
Yhtä lailla on mahdollista, että mielenterveyden häiriöstä kärsivä, kokee omaavansa mielen terveyttä. Mielenterveys ei siis mielestäni ole joko tai, vaan sekä että. Se ei myöskään ole täysi tai tyhjä.
Ja ennen kaikkea, se on henkilön oma kokemus.
Mitä tiede sitten sanoo mielenterveydestä?
Se on hyvinvoinnin kannalta keskeinen voimavara
Siihen kuuluu psyykkinen, fyysinen, henkinen ja sosiaalinen ulottuvuus
Siihen sisältyy hyvinvoinnin tunne, hallinnan tunne sekä optimismi
Siihen sisältyy myös yksilölliset valmiudet ja omanarvontunto
Hyvään mielenterveyteen kuuluu myös kyky hyviin ihmissuhteisiin sekä kyky käyttää omia selviytymiskeinoja
Siihen kuuluu taito tunnistaa omia suoja-ja riskitekijöitä
Myös avun hakeminen tarvittaessa kuuluu siihen
Suomen mielenterveys ry 2022
Psykiatria kirjan (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 30) mukaan mielenterveys on psyykkisiä toimintoja ylläpitävä voimavara, jota kaiken aikaa käytämme ja jota kaiken aikaa keräämme, ja jonka avulla ohjaamme elämäämme.
Yhteen nämä saa vedettyä jälleen nostamalla pöydälle käsitteen ITSETUNTEMUS. Kaikki yllä mainitut kohdat ovat osia henkilön itsetuntemuksesta.
”Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.” Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
”Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, sopeutuu arkielämän tavanomaisiin haasteisiin, stressiin, kykenee työskentelemään tuottavasti ja hyödyllisesti sekä kykenee antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle.” WHO 2004 (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 30)
Mielenterveyden häiriöitä taas ovat kliinisesti merkitsevät, psyykkistä kärsimystä ja toimintakyvyn haittaa aiheuttavat psyykkiset oireet, jotka muodostavat erilaisia oireyhtymiä. Mielenterveyden häiriöitä ovat mm. kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, psykoosit, masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt ja elimellisten aivosairauksien ja kemiallisten aineiden aiheuttamat oireyhtymät. (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 19)
Mielenterveyden ymmärtäminen edellyttää sitä, että ymmärtää, miten mielenterveys ja mielensairaus eroavat. Mikä on normaalia ja mikä taas poikkeavaa. Mikä voisi olla ihanteellinen mielenterveys? Miten mielenterveys ilmenee ja mistä tekijöistä alati muuttuva mielenterveys on riippuvainen? Normaalin ja mielenterveydeltään häiriintyneen raja on aina suhteellinen (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 31).
MIELENTERVEYDEN KEHITYS
Perimä vaikuttaa myös mielenterveyteen. Noin puolet geeneistämme vaikuttavat aivoissamme, mutta niistä valtaosa on lepotilassa kunakin hetkenä. Geenit aktivoituvat ympäristön vaikutuksesta. Periytyvyyskään ei kuitenkaan määritä kaikkea vaan sen merkitys vaihtelee esim. iän muuttuessa. Esimerkiksi temperamentti periytyy todennäköisemmin kuin vakava masennustila. (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 31).
Varhaislapsuus on merkitsevä mielenterveyden kehittymiselle. Silloin, mielenterveyden kehityksen alkuvaiheessa, biologiset perustarpeet ovat tärkeimmässä osassa. Näitä tarpeita ovat ravinto, fyysinen turva, hygienia ja lämpö sekä arkipäivän toistojen jatkuvuus. Nämä ovat välttämättömiä mielenterveydelle. (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 31).
Myös sosiaaliset suhteet sekä ympäristön normit säätelevät ihmisen käyttäytymistä ja tarpeiden tyydytystä. (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 31)
Ihmisen ja ihmisen mielenterveyden kehitys jatkuu läpi elämän. Nuoruudessa ja aikuisuudessa on omat kehitysjaksonsa. (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 31)
MIELENTERVEYDEN RISKI- JA SUOJATEKIJÄT
Jokainen meistä voi tarkastella itseään ja niitä tekijöitä, jotka suojaavat ja, jotka taas altistavat mielenterveyden häiriöille sekä ongelmille.
Riskitekijät ovat sellaisia, jotka ovat olemassa jo ennen mielenterveyden häiriötä tai ongelmaa. Ne voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia ja voivat johtua yksilöstä itsestään tai ympäristöstä tai yhteiskunnasta. (Suomen Mielenterveys ry 2022)
Suojaavat tekijät taas ovat sellaisia tekijöitä, jotka tukevat mielenterveyttä ja vähentävät riskeille altistumista. Suojatekijät myös vähentävät mahdollista mielenterveyden heikkenemistä. (Suomen Mielenterveys ry 2022)
Suomen Mielenterveys ry on listannut tekijöitä seuraavasti:
Minkälaisia tekijöitä tunnistat omassa elämässäsi?
Huomaatko jotain tekijöitä, jotka auttavat sinua juuri nyt?
Entä jotain tekijöitä, jotka heikentävät mielenterveyttäsi juuri nyt?
HYVÄ MIELENTERVEYS
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hyvään mielenterveyteen kuuluu hyvä itsetunto, elämänhallinnan tunne, optimismi, mielekäs toiminta, kyky solmia tyydyttäviä sosiaalisia suhteita sekä taito kohdata vastoinkäymisiä.
Omien kokemusten ja opiskeluiden pohjalta olen tästä suurimmaksi osaksi samaa mieltä. Mitä tulee kuitenkin itsetuntoon, olen eri mieltä.
Itsetunto on alkanut menettämään merkitystään positiivisen mielenterveyden mittarina psykologian alalla. (Neff 2011, 19)
Tilalle ehdotetaan itsemyötätuntoa, koska sen avulla voi saada samanlaisen suojan ankaraa itsekritiikkiä vastaan, kuin itsetunnolla, mutta ilman itsetunnon varjopuolia, kuten: narsismi, itsekeskeisyys, oikeutetuksi koettu viha, ennakkoluulot, syrjintä jne.
(Neff 2011, 19)
Yllä olevasta kuvasta voit katsoa, miten itsetunto ja itsemyötätunto määritellään. Lisää itsemyötätunnosta osoitteessa
Ehkä siis THL voisi päivittää listan ensimmäisen kohdan sanalla ”Itsemyötätunto” TAI ”Itsetuntemus”. Sanaa ”hyvä” voisi myös mielestäni hieman pohdiskella, koska se on erittäin epämääräinen. Toiselle hyvä tarkoittaa toista ja toiselle toista.
Yllä olevasta THL:n listasta ”taito kohdata vastoinkäymisiä” voisi tarkoittaa itsemyötätuntoa, koska itsemyötätunnon avulla voimme kohdata vastoinkäymiset rakentavammin ja ennen kaikkea kannustavammin. Tutkimuksissa on osoitettu, että itseään lempeämmin kohtelevat menestyvät todennäköisemmin, kuin itseään ruoskivat.
Pohdi itse, haluatko jatkaa ja kokeilla uudestaan mieluummin rakentavan ja kannustavamman palautteen, vai täysin dumaavan ja epäystävällisemmän palautteen jälkeen?
Miten sinä koet oman mielenterveytesi?
Seuraavassa blogissa tutustumme siihen, miten mielenterveyttä voi lisätä.
Lempein terveisin
Anita
PS. Katso tästä Mieli ry:n videolta, ”Mitä mielenterveys on?” https://www.youtube.com/watch?v=yeCkalwpVAs
Lähteet:
Lönnqvist, J., Henrikson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. 2014. Psykiatria. 11. uudistettu painos. Duodecim. Keuruu.
Neff, K. 2021. Fierce Self-Compassion. Penguin Random House UK.
Suomen mielenterveys ry 2022. Mielenterveys elämäntaitona – Mielenterveyden ensiapu®1. 3. painos. Alocon-Yhtymä Oy. Helsinki.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettavissa: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys ja https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen. Luettu: 24.9.2023.
Opmerkingen