Työssäni yhä uudestaan eteen tuleva asia on itsemyötätunto ja sen puute. Miten me ihan oikeasti kohtelemme itseämme?
Monella meistä on vahva sisäisen puheen aisti (Kuuloaisti, sisäinen*), eli haluamme käydä keskustelua itsemme kanssa päämme sisässä. Vahingollista tämä on silloin, kuin sisäinen puhe ei palvele meitä vaan ennemmin rajoittaa ja vahingoittaa.
Olen myös huomannut, että monella aisti on sellainen, että sitä käytetään pakon edessä ja tämä voi johtua siitä, että puhe on niin kamalaa, että sitä alkaa välttämään jo tiedostamattaan sekä se alkaa näkymään WSA-raportissa**.
Kun puheeseen aletaan kiinnittämään huomioita, saattaa se ensin olla hyvinkin kivuliasta. Se on kuitenkin tarpeen, jotta voi tulla tietoiseksi puheesta ja sitten alkaa muokkaamaan sitä suuntaan, joka palvelee meitä enemmän.
Tässä voidaan hyödyntää itsemyötätuntoa ja kerron siitä nyt lisää.
ITSEMYÖTÄTUNTO
Itsemyötätunto tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kohtelee itseään kuin parasta ystävää. On itselleen ystävällinen, armollinen ja kannustava sen sijaan, että haukkuisi, sättisi ja ruoskisi.
Tutkimusten mukaan itselleen armolliset ihmiset menestyvät todennäköisemmin, kuin itseään ruoskivat ihmiset.
Silti törmään jatkuvasti meihin ruoskijoihin (kyllä olen lukeutunut ruoskijoihin noin 30 vuotta)! Olemme niin ehdollistuneita siihen, että meidän on puskettava läpi harmaan kiven, että unohdamme jatkuvasti kysyä itseltämme ”Mitä minä tarvitsen nyt?”.
Osasyy tähän voi olla kasvatus, koulutus sekä työkulttuuri, jossa elämme tai olemme eläneet. Uskon, että suunta on oikea, mutta vielä on paljon matkaa siihen, että kasvaisimme tasapainoisiksi aikuisiksi, joilla tunne ja järki ovat tasapainossa luoden viisautta.
Yksilön tarpeille ja tunteille ei ole ollut sijaa. On täytynyt taistella ja mennä tukka putkella eteenpäin, vaikka omat voimavarat olisivat todella vähissä tai peräti olemattomat.
Tie voi olla pitkä ja kivinen, vaan täysin sen arvoinen. Itsemyötätunnon avulla voimme oppia pala kerrallaan, miten lohduttaa ja auttaa itseään.
Kuuluisaa Lorea’lin mainosta lainaten: YOU’RE WORTH IT! (Olet sen arvoinen)
MASKULIININEN MAAILMA
Yhteiskuntamme on myös jo pitkään arvostanut enemmän niin sanottuja maskuliinisia tekijöitä, joita meidän vasen aivolohkomme edustaa (katso kuva).
"Ihmisten, sukupuolesta riippumatta, odotetaan työelämässä käyttäytyvän maskuliinisten ihanteiden mukaisesti. Feminiinisemmät ominaisuudet pitää säästää vapaa-ajalle. Tunteiden näyttäminen työpaikalla on "epäammattimaista". Kovassa kilpailussa ei ole sijaa pehmoille."
Kirjoittaa Eeva Kolu kirjassaan Korkeintaan vähän väsynyt.
Kun koko yhteiskunta on rakennettu vasemman aivolohkon ominaisuuksien mukaan, jossa hallitsevat asiat ja faktat eikä tunteilla ole sijaa, onko ihmekään, että itsemyötätunto on meille vieras ja pelottava?
Ihminen, kun tuppaa pelkäämään kaikkea, mitä ei ymmärrä!
Onneksi kuitenkin koko ajan kuljemme lähemmäs kohti feminiinisiä piirteitä (katso kuva), joita oikea aivolohko edustaa.
Todellisuudessa jako ei myöskään ole ollenkaan sellainen, että miehet olisivat ”maskuliinisia” vasemman puolen tyyppejä ja naiset ”feminiinisiä” oikean puolen, vaan kaikki olemme sekoitus molempia. Jokainen erilainen ja ainutlaatuinen.
WSA:n** kehittäjä Barbara Prashnig on sanonut, että miesten WSA profiileissa on nähtävillä ihan yhtä suurissa määrissä kokonaisvaltaisuutta, eli oikean aivolohkon tekijöitä, kuin naisilla.
Onneksi myös miehet puhuvat nykyään tunteistaan ja itse yritän kannustaa poikaani näyttämään kaikki tunteensa ja esimerkiksi itkemään, kun itkettää.
Valitettavasti kuitenkin hänellekin on jo sanottu, että ”Isot pojat eivät itke!”. Kävimme asian läpi ja kerroin ystävällisesti, että meillä kyllä itkee. Meillä kaikki tunteet ovat tarpeellisia, niillä on asiaa ja niitä voi oppia kuuntelemaan.
Onneksi voimme jokainen omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen, minkälaisessa maailmassa elämme. Voimme ottaa pienen pieniä askelia kohti myötätuntoisempaa huomista.
Myötätunto on myötätuntoa, oli se sitten itselle tai muille osoitettua!
ITSEMYÖTÄTUNNON KOLME TEKIJÄÄ
Itsemyötätunto koostuu kolmesta tekijästä ja ne ovat:
· tietoinen läsnäolo
· jaettu ihmisyys
· ystävällisyys itselle
Tietoinen läsnäolo
Ihan ensimmäiseksi meidän siis tulee tiedostaa tilanne. On se sitten epämiellyttävä ajatus tai tunne tai jotain itsessämme, josta emme pidä. Olen samaa mieltä tutkija Kristin Neffin kanssa, että nämä hetket ovat kivun hetkiä. On kiinni meistä, tuleeko niistä kärsimystä, sillä kärsimys johtuu yleensä kivun vastustamisesta.
Monet meistä on opetettu kieltämään tunteet. Itsekin muistan nuorena olleeni jollain terapiakäynnillä, jossa minua neuvottiin kieltämään epämiellyttävät tunteet ja ajatukset. Muistaakseni tämä tapahtui 2000 luvun alussa.
Aivotutkimuksen myötä on onneksi alettu kiinnittämään huomiota myös tunteisiin, mutta vasta viimeiset 20 vuotta. Ei siis ole ihme, jos vielä 2000 luvun alussa ajateltiin, että on hyvä idea kieltää epämiellyttäviä asioita.
Nykytutkimus onneksi osoittaa, että mitä enemmän kiellämme ja pakenemme, sitä voimakkaammaksi ne (asiat, tunteet, ajatukset) tulevat.
Monet meistä silti yrittävät. On addiktioita, kuten alkoholi, seksi, shoppailu tai huumeet. On työnarkomaania ja kotiäitiä, joka ei uskalla pysähtyä. Monet meistä juoksevat karkuun niin kovaa, kuin jaloistaan pääsevät ja silti seinä tulee joskus vastaan. Joskus ihmisen on pysähdyttävä.
Entäpä jos tämä pysähtyminen alkaisi nyt?
Ota muutama syvä hengitys ja pysähdy tietoisesti kysymään itseltäsi ”Miten minä voin juuri nyt?”
Saat käyttöösi itsemyötätunnon ensimmäisen tekijän.
Jaettu ihmisyys
Suureksi ihmeekseni, tämä tekijä on itselleni ollut se merkittävin. Tunne siitä, että en ole yksin, on lohduttava ja turvaa tuova. Totta tosiaan monet muut ihmiset maailmassa ovat kokeneet samoja asioita, kuin minä.
Tämä ei tarkoita sitä, että emme pärjäisi yksin, vaan sitä, että meidän ei tarvitse pärjätä yksin! Itsemyötätunto antaa meille voimaa auttaa itse itseämme ja antaa meille varmuutta, että me riitämme.
Kukaan ei koskaan voi tarkalleen tietää, miltä jostain toisesta tuntuu tai mitä hän käy läpi, mutta voimme kokea samankaltaisuuksia. Vertaistuen voima voi olla mieletön, jos sille antaa mahdollisuuden. Vaikka vain sitten omassa mielessään!
Ryanin & Decin Itseohjautuvuusteoriassa yksi psykologisista perustarpeista on Yhteenkuuluvuus eikä turhaan. Jokaisella meistä on tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi.
Kysy nyt itseltäsi kuuletko, näetkö ja hyväksytkö itsesi?
Miten olla enemmän yhteydessä muihin? Koen, että ensin sinun tulee olla paremmin yhteydessä itseesi.
Yhteys itseen avaa sinut muulle maailmalle ja voit alkaa tuntemaan yhteyttä muihin. Tässä auttaa esimerkiksi itsetuntemuksen lisääminen. Itsetuntemuksesta on tulossa kokonaan oma bloginsa.
Myös itsemyötätunnon harjoittaminen parantaa yhteyttäsi itseesi ja muihin ihmisiin.
”Myötätunnossa on pohjimmiltaan kyse yhteydestä.”
Kristin Neff
Otetaan tilanne, että olet yksin kotona nuorisotalon diskon jälkeen, kyyneleet polttavat silmissäsi ja valuvat pitkin poskiasi. Koko kehosi tärisee ja tunnet syvää yksinäisyyttä. Tunnet olevasi vääränlainen ja väärässä paikassa. Ajattelet, että kukaan ei pidä sinusta ja ehkä olisi paras, jos sinua ei olisi.
Nyt ajattele, että miljoonat muut nuoret ovat kokeneet samankaltaisia tunteita. Ehkä naapurin lapsi itkee myös huoneessaan yksinäisyyttään. Ehkä joku nuori Espanjassa tekee juuri nyt samoin.
Ehkä tunnet olosi vähemmän yksinäiseksi? Ehkä koet olevasi yhtä muiden ihmisten kanssa? Ehkä saat kokemuksen, että myös muilla on epämiellyttäviä tunteita ja olemme kaikki keskeneräisiä?
”Myötätunto tunteena kumpuaa ymmärryksestä, että ihminen on epätäydellinen.”
Kristin Neff
Tätä on jaettu ihmisyys.
Tarina on muilta osin tosi, paitsi valitettavasti minulla ei ollut itsemyötätuntoa turvana nuoruudessani. Muistan kärsineeni vuosikausia ja niitä haavoja kannan edelleen.
Ystävällisyys itselle
Yksin, pimeässä huoneessa itkiessäni pääni täyttivät ajatukset kuten: ”Olen huono ja tyhmä!”, ”Olen ruma ja läski”, ”Kaikista muista tykätään enemmän ja kaikilla muilla on ystäviä!”, ”Muut eivät ole yksin!”.
Ei minulle tullut mieleenkään, että olisin voinut valjastaa oman mieleni puhumaan puolestani.
Entä jos olisinkin sanonut itselleni ”Olet hyvä tyyppi ja ystävällinen muille!”, ”Minun on nyt paha olla, mutta monet muutkin nuoret maailmassa ovat kokeneet samanlaisia tunteita. Haluan olla itselleni ystävällinen ja auttaa itseäni tässä tilanteessa. Kaikki on hyvin!”
Olisinko kärsinyt vähemmän? Vastaus on, että luultavasti.
Siis, sen sijaan, että haukut itseäsi tyhmäksi ja laiskaksi, koska et tänään juossut ympäriinsä kuin päätön kana, sanoisitko itsellesi ”Tein parhaani ja olen riittävä juuri tällaisena kuin olen”?
Voisitko juuri nyt, juuri tässä, olla itsellesi ystävällinen? Sanoa jotain kaunista? Jotain kannustavaa, jota sinun tarvitsee kuulla juuri nyt?
Sitä on ystävällisyys itselle.
MILLAISTA ON SISÄINEN PUHEESI?
Mieti, että paras ystäväsi kertoo sinulle poistaneensa työnantajansa sähköpostirekisterin, jossa oli 23 000 sähköpostiosoitetta. Paras ystäväsi on täysin tolaltaan, itkee ja sanoo olevansa tyhmä ja huono ihminen.
Mitä teet? Luultavasti yrität etsiä tapahtuneelle syitä, tarjoat lohtua ja armoa. Kerrot, että ystäväsi ei ole tyhmä tai huono ihminen. Ehdotat, että ehkä hänellä on liikaa töitä ja sen vuoksi hän ei keskittynyt tänään.
Kerrot, että olet hänen lähellään ja tämä on vain yksi tapahtuma hänen elämässään, joka ei määritä häntä tai hänen arvoaan ihmisenä. Kaikille sattuu virheitä.
Nyt mieti, puhuisitko näin itsellesi? Pystyisitkö lohduttamaan itse itseäsi?
Tutkimukset ja oma kokemukseni puoltavat sitä, että näin kannattaisi puhua myös itselleen.
Jatka lukemista ja kerron sinulle, miksi sinun kannattaisi käyttää itsemyötätuntoa.
ITSEMYÖTÄTUNNON KÄYTÖN HYÖTYJÄ
VÄHEMMÄN
• Stressiä ja uupumista
• Ahdistusta ja masennusta
• Häpeää
• Vertailua
• Vitkuttelua
ENEMMÄN
• Onnellisuutta
• Elämäntyytyväisyyttä
• Resilienssiä, eli muutosketteryyttä
• Itseluottamusta
• Fyysistä terveyttä
• Tavoitteiden saavuttamista
• Kykyä kohdata vastoinkäymisiä lannistumatta
Neff, Neff & Germer; Joylla luentomateriaali, Ronnie Grandell
Omasta kokemuksesta haluan lisätä yllä olevaan listaan:
VÄHEMMÄN:
- Itsekritiikkiä
- Kipua (myös fyysistä)
- Kärsimystä
ENEMMÄN:
- Menestystä
- Ystävällisyyttä
- Armollisuutta
- Positiivisia tunteita
MITEN KÄYTTÄÄ ITSEMYÖTÄTUNTOA?
Yksi mielestäni oivallinen harjoitus on Itsemyötätuntomantra, eli lauseita, joissa käytetään itsemyötätunnon kaikkia kolmea tekijää. Lausetta voi sanoa itselleen mielessä tai ääneen. Itseään voi myös halutessaan halata sanoessaan lauseita.
Kristin Neffin esimerkki:
"Aina kun huomaan itsessäni jotakin, josta en pidä, tai kun jokin menee elämässäni pieleen, toistan hiljaa mielessäni seuraavat sanat:
Tämä on kärsimyksen heti.
Kärsimys on osa elämää.
Haluan olla itselleni ystävällinen tässä hetkessä.
Haluan antaa itselleni tarvitsemaani myötätuntoa."
Näin käytät kolmea tekijää:
Tietoinen läsnäolo - "Tämä on kärsimyksen hetki.", eli tilanne ja tunteet tuodaan tietoisuuteen.
Jaettu ihmisyys - "Kärsimys on osa elämää.", eli myös muut ihmiset kokevat samanlaisia tunteita ja tilanteita.
Ystävällisyys itseä kohtaan - "Haluan olla itselleni ystävällinen tässä hetkessä. Haluan antaa itselleni tarvitsemaani myötätuntoa.", eli kohtelen itseäni kuin ystävää.
Luo nyt itsellesi oma itsemyötätuntomantra ja kun huomaat itsessäsi jotain, josta et pidä tai kun jokin menee pieleen, kokeile mantraa. Mantra voi toimia myös hyvin epämiellyttävien ajatusten ja tunteiden kanssa.
Kerro minulle, miltä mantran käyttö tuntuu?
KIITOS, ETTÄ LUIT
Koen, että itsemyötätunto on mieletön konkreettinen keino, jolla voi lisätä omaa ja sitä kautta muiden hyvinvointia.
Itsemyötätunto sopii kaikille ja sen harjoittamiseen on olemassa monia konkreettisia tehtäviä.
Oletko kokeillut itsemyötätuntoa tai aiotko kokeilla?
Autan Sinua ja tai työyhteisöäsi mielelläni kohti kukoistavampaa ja voimaantuneempaa elämää. Ota yhteyttä ja keskustellaan voisiko Voimaannuvalmennus olla sinulle tai teille sopiva!
Itsemyötätuntoisin terveisin
Anita
Suosittelen tekemään Laura Ihatsun meditaation Rakkaus & Oma arvo (Spotify) https://open.spotify.com/episode/4eEO9ilprIoqgWSnmmQ125?si=66381afee2d44d42
Lue myös aiempi postaukseni itsemyötätunnosta osoitteesta: https://voimabileet.wixsite.com/voimabileet/post/supervoimana-itsemyotatunto
*WSA-analyysissa tarkastelemme aisteja, joiden kautta henkilö oppii ja ottaa tietoa vastaan parhaiten. Aisteja on yhteensä yhdeksän; kolme kuuloaistia, kolme näköaistia, tuntoaisti sekä kaksi liike- ja lihasaistia. Varaa oma WSA-valmennuksesi ottamalla yhteyttä.
**Lue lisää WSA:sta osoitteesta: https://www.rimpissa.com/post/voimaa-wsa-analyysista
Lähteet: Kristin Neff – Itsemyötätunto, Lopeta itsesi soimaaminen ja löydä itsevarmuutesi, Joylla Oy, Lauri Nummenmaa – Tunnekartasto, Consultica Oy, Barbara Prashnig, Eeva Kolu – Korkeintaan vähän väsynyt, Neff & Germer, Ronnie Grandell