top of page
  • Writer's pictureRimpissa

Mitä ajatukset ovat ja miten ne vaikuttavat elämäämme?

Mitä ajatukset ovat?


Pysähdy hetkeksi. Hengitä syvään. Mitä ajatuksia huomaat tämän kuvan herättävän sinussa?

Tähän(kään) kysymykseen ei liene suoraa ja yksiselitteistä vastausta. Asiaa on tutkittu paljon ja monen henkilön toimesta.


Ehkä kysymykseen ”Miten ajatukset vaikuttavat elämäämme?” on helpompi vastata. Käsittelen aihetta omien opintojen kautta lähteitä hyödyntäen. Löydät teksteistä myös yleensä aina käytännön esimerkkejä ja omia kokemuksiani. Suosittelen lukemaan kriittisellä mielellä sillä vaikka kuinka yrittäisin, en onnistu koskaan olemaan täysin objektiivinen – olenhan vain ihminen.


MITÄ AJATUKSET OVAT?


Monet meistä ovat kuulleet Descratesin sanonnan ”Ajattelen siis olen” ja myös monet meistä ovat uskoneet siihen – ikään kuin olisimme yhtä kuin ajatuksemme ja olisimme olemassa vain, koska ajattelemme. Sanontaa on kuitenkin alettu kyseenalaistamaan ja se on menettänyt merkitystään ja nykyään ajatusten/ajattelun määritelmiä ovat mm.:


  • Sanoja päämme sisällä (Russ Harris)

”Käytämme sanoja kahteen eri tarkoitukseen: julkisesti silloin, kun puhumme muille, kuuntelemme tai kirjoitamme, ja yksityisesti silloin, kun ajattelemme.”
Russ Harris

  • Uria (Asta Raami)

”Hermosolut, jotka aktivoituvat yhtä aikaa, kytkeytyvät toisiinsa. Näin aivoihimme muodostuu pikakaistoja ja automaatioita. Ajattelumme nopeutuu, mikä säästää energiaa ja pystymme ajattelemaan ja toimimaan tehokkaammin. Tämä aivojemme urautuminen on hyvä ja tärkeä asia, sillä se on oppimisen perusta.”
Asta Raami

  • Pakkomielle ja riippuvuus (Eckhart Tolle)

”Omaan mieleen samaistuminen, sillä se tekee ajattelusta pakonomaista. On tavattoman tuskallista, että ajattelemista ei voi lopettaa, mutta emme tajua sitä.”
Ekchart Tolle

  • Aivojen luontainen tapa toimia (Pia Callesen)

”Aivomme ovat rakentuneet pommittamaan meitä ajatuksilla ja virikkeillä – tunnista tuntiin, yötä päivää. Tämä tapahtuu täysin automaattisesti ja omalla painollaan kuten kehomme muidenkin elinten toiminta.”
Pia Callesen

Ei siis ole mitään yhtä yksiselitteistä teoriaa siitä, mitä ajatukset ovat ja miten ne toimivat. Yksinkertaistettuna ne kuitenkin ovat sanoja, joita puhumme itsellemme/kuulemme pään sisällä.


Ajatukset vaikuttavat, tunteiden lailla kaikkeen, mitä teemme.


Mikäli puhut/osaat useampaa kuin yhtä kieltä, voit aloittaa tämän matkan pohtimalla millä kielellä ajattelet?


Itse olen ajatellut suomen kielen lisäksi englannin kielellä niin kauan, kuin olen englantia osannut. Koen, että pystyn ajatuksissani ilmaisemaan itseäni ja esimerkiksi unelmiani eri tavoin eri kielillä. Mitä sinä huomaat ajatellessasi eri kielellä?




TULE TIETOISEKSI AJATUKSISTASI


Tätä kukkivaa kirsikkapuuta voisi ajatella aivoina, joissa ajatukset vilisevät. Monia uria ja boxeja ja joidenkin varovaisten arvioiden mukaan 30 000 - 70 000 ajatusta päivässä.

Monesti kuulee ”En ajattele mitään.”, ”Ei päässäni liiku mitään!”, mutta tähän en ihan voi uskoa. Ellet sitten ole vuosikymmeniä mindfulnessia harrastanut munkki, joka totta tosiaan pystyy ”tyhjentämään mielensä”!


Mieltä on todella vaikea tyhjentää ja joidenkin teorioiden mukaan ajattelemme 30 000 – 70 000 erillistä ajatusta päivässä (Callesen, 2022).


Tullaksesi tietoiseksi ajatuksistasi, sinun tulee tietoisesti tarkastella itseäsi. Tätä voimme kutsua itsehavainnointitaidoksi. Yksinkertaisimmillaan sanottuna se tarkoittaa sitä, että kiinnittää aktiivisesti huomiota ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Tämä kyky on evoluution keskeinen edistysaskel, joka erottaa ihmisen muista lajeista. Kyky sallii meidän kuvitella, muistaa ja pohtia. Ja tämän pohjalta ratkaista, keksiä sekä luoda. (Kross, 2021).


Ajatuksista on tärkeä tulla tietoiseksi, koska esimerkiksi:

  • Opit tarkastelemaan ajatuksiasi objektiivisemmin

  • Alat tunnistamaan, mitkä ajatukset palvelevat ja mitkä taas eivät palvele sinua

  • Toimit esimerkkinä muille ihmisille ympärilläsi

  • Voit katkaista sukupolvien negatiiviset kierteet

  • Tekeminen helpottuu ja taakka vähenee

  • Voit päästää irti omista ja muiden odotuksista ja vaatimuksista

  • Voit valjastaa ajattelun auttamaan sinua saavuttamaan esimerkiksi tavoitteita


Mindfulness, eli tietoinen läsnäolo, jossa usein käytetään hengitystä huomion kohdentamisen apuna, on huikea keino alkaa tarkastella omia ajatuksia, sillä yleisestä harhaluulosta poiketen, sen tarkoitus ei ole mielen tyhjentäminen vaan enemmin sen tarkkailu ja hyväksyminen. Kaikki se, mitä herää tietoista läsnäoloa tehdessä on ”oikein” ja tarkastelemalla sitä, voit tutustua itseesi paremmin. Et siis ole epäonnistunut harjoittamisessa, jos et pysty rauhoittamaan mieltäsi ja tai ”ajattelemaan vähemmän”.

Mindfulness, eli tietoinen läsnäolo, jossa usein käytetään hengitystä huomion kohdentamisen apuna, on huikea keino alkaa tarkastella omia ajatuksia, sillä yleisestä harhaluulosta poiketen, sen tarkoitus ei ole mielen tyhjentäminen vaan enemmin sen tarkkailu ja hyväksyminen.



Huomaan esimerkiksi itse, että kaikkein tuottoisimmat tietoisen läsnäolon harjoitukset ovat ne kerrat, jotka kertovat minulle jotain minusta: Mitä minä olen vailla? Mikä tarpeeni eivät täyty? Miten hyväksyä herääviä epämiellyttäviä tunteita? Miksi tunnen oloni rauhattomaksi? Yms.


Voit esimerkiksi ajatella, että ajatukset ovat pilviä sinisellä taivaalla, jotka menevät ja tulevat. Ne eivät ole pysyviä, et voi kontrolloida niitä, et ole yhtä kuin ne. Ajatukset eivät voi satuttaa sinua (paitsi oman kokemukseni mukaan kivuliaat ja epämiellyttävät ajatukset saavat aikaan myös fyysistä kipua, mutta lähtökohtaisesti ajatukset eivät satuta, jos et toimi niiden mukaan).


Suosittelen Laura Ihatsun meditaatioita, joiden kanssa voit tutustua tietoisen läsnäolon harjoittamiseen.*



AJATUSTEN VAIKUTUS


On erityisen tärkeää tiedostaa kuinka paljon ajatukset meihin vaikuttavat.


Mieti, oletko kenties joskus haukkunut itseäsi? ”Olen lihava!”, ”Olen tyhmä!”, ”Kaikki varmasti katsovat minua ja nauravat minulle!”?


Jos vastauksesi on kyllä, olet siis ajatellut päässäsi tai peräti sanonut nämä asiat ääneen. Ja jotta voit sanoa jotain ääneen, täytyy sen olla ajatus aivoissasi.


Lapseni tuli vuosia sitten kotiin päiväkodista ja kertoi, että ”XX on tyhmä, koska se potkaisi minua!”. Saimme tästä hyvän pohdinnan aikaiseksi: Onko lapsi tosiaan tyhmä, vai tekikö lapsi tyhmän teon?


Oletko sinä ihmisenä tyhmä vai teetkö kenties joskus tyhmiä tekoja? Mikäli jankkaat itsellesi pääsi sisällä (tai ääneen), että olet tyhmä, alat uskomaan siihen. Myös tunteesi alkavat vahvistamaan tätä uskomusta (ajatusta). Pian koet ja tunnet olevasi tyhmä, kuten minä tein pitkään, ja alat myös käyttäytymään sitä vahvistavasti - et esimerkiksi opiskele tai hae uutta työpaikkaa, koska ”Kuka nyt tyhmän haluaisi?!?!” tai ”Ei tyhmä pysty oppimaan uutta.”


Ajatukset voivat vaikuttaa käyttäytymiseesi ja taas tosin päin. Jos ajatuksesi ovat kovin negatiivisia, ne voivat rajoittaa sinua ja elämääsi. Ne voivat vaikuttaa hyvinvointiisi ja kukoistukseesi.

Jos emme tunnista ajatuksia päämme sisällä, emme pysty muokkaamaan niitä. Parhaimmillamme voimme muokata ajatuksia auttamaan meitä voimaan paremmin ja kukoistamaan.

RAJOITTAVAT USKOMUKSET, ELI RAJOITTAVAT AJATUKSET


Ihan alkuun pohdintaa, ovatko uskomukset ajatuksia? Ovatko ajatukset uskomuksia?


Uskomuksista löytyy hyvin vähän tieteellisesti tutkittua tietoa, joten tätä joudumme pohtimaan itseksemme. Itse koen, että ne ovat ajatuksia. Uskomukset ovat mielestäni pinttyneitä ja muilta vaikutuksia saaneita ajatuksia. En keksi muutakaan tapaa, millä ne näyttäytyisivät meille. Uskon myös, että niihin on sekottuneena tunteita. Eli jokin ajatus on vahvistunut tunteiden ja ajatusten johdosta, jolloin siitä tulee uskomus. Mitä mieltä sinä olet?


Olen päässyt oikein kunnolla kokeilemaan ajatusten voimaa nyt opiskellessani. Ensimmäinen kokeiluni oli, kun jäin itselleni kiinni, että olen vähän yli 20 vuotta sanonut itselleni mielessäni, sekä myös ääneen, että ”Jag kan inte tala svenska!” – uskomukseni on siis ollut, että olen huono ruotsissa enkä voi oppia sitä. Muutin lauseen muotoon ”Jag kan tala svenska!” ja kuinkas kävikään? Pääsin läpi ruotsin tasokokeesta.


Seuraava kokeiluni kohdistuu matematiikkaan. Huomaan, että ajattelen, että en pidä siitä enkä osaa sitä. Tehdessäni erilaisia harjoitustehtäviä huomasin selkeästi ajatusratani: Aina kun ajattelin, että ”En tajua tästä mitään!”, en todella tajunnut mitään.


Vaan kun otin muutaman syvän hengenvedon ja muutin ajatuksia muotoon ”Tämä tuntuu hankalalta, mutta jos keskityn, voin oppia tämän.”, ja kappas opin sen.


Jos heti aluksi ajattelen, että en osaa, ikään kuin blokkaan itseni ja omat mahdollisuuteni. Tätä voisi kutsua mielen esteeksi oppimiselle (Virolainen & Virolainen, 2018. 12-13). En anna aivoilleni edes mahdollisuutta. Jos kuitenkin annan itselleni aikaa ja rauhaa tutustua asiaan, alankin ymmärtämään sitä. Avaan ikään kuin mieleni sille mahdollisuudelle, että tämä (kuten kaikki elämässä) on mahdollista oppia. Sitä varten meillä on nämä mielettömät plastiset aivot, jotka mahdollistavat oppimisen ja muuttumisen loppuun saakka (Hansen, 2017. 16-25).


Keskustelin äitini kanssa ja hänen kanssaan tulimme siihen tulokseen, että vanhempana on helpompi oppia. Ehkä siitä syystä, että yhden teorian mukaan oppiminen on uuden tiedon yhdistämistä vanhaan (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu). Ja vanhempana meillä on enemmän esimerkiksi kokemuksen tuomaa tietoa ja osaamista, johon sitten liittää uutta opittua.


Me voimme siis valjastaa ajatukset hyödyntämään meitä sen sijaan, että ne, yleensä vielä tiedostamatta, vaikuttavat meihin, elämäämme ja suorituksiimme heikentävästi.


”Kuka tahansa voi oppia melkein mitä tahansa. Oppiminen ei siis ole vain nerojen etuoikeus. Oppimiseen vaikuttaa hyvin paljon käsitys itsestä oppijana sekä asenne oppimista kohtaan. Positiivista molemmissa on se, että ihminen voi itse vaikuttaa ajatteluunsa, asenteeseensa sekä käsitykseen itsestä oppijana.”
Virolainen Harri & Virolainen Ilkka

Minkälaisia uskomuksia tunnistat? Ovatko ne kenties tulleet kasvatuksen myötä? Tai koulussa tai työpaikalta? Miten uskomukset vaikuttavat elämääsi?


PELOTTAVAT AJATUKSET


”Sekoan ja teen lapsilleni jotain!” – tämä ajatus sai minut romahtamaan lopullisesti. Aloin uskomaan omia ajatuksiani ja koin ne ehdottomina totuuksina.


Tämän kappaleen kirjoitan ainoastaan omista kokemuksistani, eli älä pidä tätä, tai mitään muutakaan osaa tästä blogikirjoituksesta apuna mielenhäiriöihin. Kirjoitan tämän korostaakseni ajatusten vaikutusta.


Ajatukset valtasivat koko kehoni enkä enää pystynyt nukkumaan. Olin vakuuttunut, että jos nukahdan, menen psykoosiin ja vahingoitan lapsiani. Vahingoitan heitä, jotka ovat minulle kaikista tärkeimpiä ja joiden puolesta kuolisin. Laitoin jopa tyhjiä kaljatölkkejä (mieheni juomia!) esikoisen ovelle, että jos kävelen sinne yöllä, mieheni herää estämään minua.


Syvällä sisimmissäni kyse oli siitä, että pelkäsin kontrollin menettämistä, mikä on hyvin yleistä ahdistuksessa.


Minulla oli siis AJATUS, että menen psykoosiin ja vahingoitan lapsiani. Todellisuudessa ei ollut mitään merkkejä siitä, että näin oli tapahtumassa. Ahdistukseni sai minut ajattelemaan ja tuntemaan asioita, joita ei todellisuudessa ollut olemassa.


Ajatus lasten satuttamisesta oli niin kamala, että aloin pelkäämään omia ajatuksiani. Järjellä ymmärsin, että ne eivät olleet tosia, mutta tunteeni (koko kehoni) uskoi niihin ja sai minut voimaan fyysisesti niin pahoin, että oksensin ja tunsin, kuin joku olisi antanut minulle sähköshokkeja selkään. Välillä tuntui siltä, kuin olisin ollut tulessa.


Jälkeen päin keksin ajatusten todellisuuden kanssa auttavan ajatusleikin (pun intended):


o Mieti kaikkein kauheinta ja sairainta tv-sarjaa tai elokuvaa, jonka olet koskaan nähnyt?


o Nyt mieti, että jonkun on täytynyt tehdä siihen käsikirjoituksen.


o Eli, jonkun on täytynyt AJATELLA kaikki ne ruudulla näkyvät kauheuden, jotta ne ovat voineet muodostua käsikirjoitukseksi, jonka perusteella näyttelijät ovat näytelleet jne.


o Nyt mieti omia ajatuksiasi ja pohdi, ovatko ne sittenkään niin pelottavia?


o Ovatko ne tosia?


Kysyin omalta psykoterapeutiltani Margit Lönnblad-Vahvelaiselta, mitä eroa on ”sairailla” ajatuksilla ja ihmisillä, jotka niitä ajattelevat ja vain ajattelevat niitä ja niillä ihmisillä, jotka tekevät ajatuksiensa mukaan. Vastaukseksi sain nimenomaan toiminnan. Eli sinulla voi olla vaikka mitä ”sairaita” ajatuksia, mutta jos et toimi niiden pohjalta, et tee mitään väärää. Sitä, että kirjoittaa niistä kirjan, käsikirjoituksen tai tekee elokuvan ei lasketa tällaiseksi vääräksi teoiksi.


(Sivuhuomio: HEH, onnistun saamaan joka väliin elokuvia ja sarjoja koskevia juttuja :D PS. Minulle kaikista kauhein ja sairain, mutta kuitenkin samalla paras, mitä ikinä on tehty, on Outlanderin muutama ensimmäinen kausi. Mieti vaikka sitä vankityrmäkohtausta – YÖK! Toiseksi paras on True Blood ja siinäpä vasta onkin kaikkea ihan älytöntä!)


Minkä enemmän koemme olevamme ajatuksemme, sen enemmän voimme mennä vikaan. On myös mahdollista, että ajattelemme olevamme maailman napoja ja kaikista parhaimpia, ja sekään ei palvele ihmistä lopulta (kirjoitan jossain vaiheessa lisää esim. riippuvaisesta itsetunnosta).


Vielä korostan, että tämä ajatusleikki ei ole tutkittu keino enkä voi suositella sitä esim. mielenterveyden häiriöissä.


MITEN MUUTTAA AJATUKSIA?


Nyt olemme pohtineet sitä, mitä ajatukset ovat ja miten ne esimerkiksi vaikuttavat meihin.


Asta Raami kirjoittaa kirjassaan Intuitio3, että ihmismieli on kuin luminen rinne. Katso kuvasta, miten tämä liittyy aivoihimme.

Pinttyneet ajatukset ovat ihan aivojen rakenteissa olevia "uria", joten onko ihmekään, jos niitä on vaikea muuttaa?

No, miten sitten muuttaa ajatuksia? Voit ”ihan vain” vaihtaa niiden muotoa, kuten yllä neuvoin. Se kuitenkin saattaa aluksi olla haastavaa, joten tässä muutamia muita tutkittuja keinoja:


  • ABCDE-malli – Martin Seligman


Adversity / Vastoinkäyminen

- Vastoinkäymisen kohdatessa, ihmisillä lähtee usein tiettyjä ajatuksia liikkeelle, kuten ”Miksi nyt TAAS mokasin.”

Belief / Uskomus

- ”Olen huono, koska mokasin taas.”

Consequences / Seuraukset

- ”Saan potkut, koska taas mokasin.”

Disputation / Väittely

- Voit lähteä väittelemään omien uskomustesi kanssa, esim. ”Onko tämä nyt ihan totta?” tai ”Olisiko olemassa muita vaihtoehtoja?”.

Energisation / Energisointi

- Voi johtaa energisointiin, eli pääsee jatkamaan paremmalla mielellä.


(Joylla opintomateriaalit, Martin E. Seligman)



  • Ajatusten eriyttäminen – Russ Harris


"MINULLA ON AJATUS, ETTÄ..."


Palauta mieleen jokin sinua häiritsevä ajatus.

Mieluiten sellainen, joka tulee mieleen usein ja aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita.

Lisää lauseen eteen sanat: "Minulla on ajatus, että..."


"Harjoituksen myötä alat ottaa ajatuksesi vähemmän kirjaimellisesti. Sen sijaan opit astumaan askelen kauemmas, jolloin voit huomata ajatuksesi sellaisina kuin ne ovat: vain sanoja, joita kulkee mielessäsi, eivät sen kummempaa.
Tätä prosessia kutsutaan ajatusten eriyttämiseksi. Ajatuksiin sulautuminen tarkoittaa, että ajatukset ovat meille totuus ja erittäin tärkeitä. Ajatusten eriyttäminen puolestaan auttaa huomaamaan, että ajatukset ovat vain sanoja."
Lähde: Russ Harris - Onnellisuusansa

  • Itsemyötätuntomantra – katso tästä linkistä https://www.rimpissa.com/post/voimaa-itsemyotatunnosta lisää itsemyötätunnosta ja siitä, miten voit muodostaa itsellesi mantran. Mantraa voit käyttää esim. kun huomaat itsessäsi jotain, josta et pidä ja huomaat ajattelevasi epämiellyttäviä sinua palvelemattomia sanoja.


  • Puhuttele itseäsi etunimellä – Ethan Kross

Kamppaillessaan omien pelottavien ajatustensa kanssa Kross puhutteli sattumalta itseään etunimellä ja näin antoi etäisyyttä itsensä ja ajatustensa väliin.


Kun mopo lähtee keulimaan, eli ajatukset (ja tunteet) ottavat vallan, kokeile puhutella itseäsi etunimellä ja katso mitä käy?


”Tämän on todettu aktivoivan vähemmän niitä aivoalueita, jotka ovat yhteydessä vatvomiseen, mikä puolestaan johtaa stressitilanteessa parempaan suoritukseen, viisaampaan ajatteluun ja kielteisten tunteiden vähenemiseen.”
Ethan Kross, Sisäinen hälinä

  • Mindfulness – tietoisen läsnäolon avulla voit tarkastella ajatuksiasi ja oppia hyväksymään ne juuri sellaisina kuin ne ovat. Ei tosina tai epätosina. Pilvinä sinisellä taivaalla, jotka menevät ja tulevat.


Tämä teoria löytyy Anders Hansenilta kirjasta Aivoblues. Mitä mieltä sinä olet tästä väittämästä?

Aivot tekevät (ajattelevat) niin kuin ovat oppineet. Ne eivät osaa arvottaa, mikä ajatus on vahingollinen henkilölle ja mikä taas edistää hänen hyvinvointiaan. Ihmisen tulisi siis tulla itse tietoiseksi omista ajatuksistaan voidakseen muuttaa niitä.


YHTEENVETO

  • Ajatukset ovat sanoja päämme sisällä ja jono sanoja. Sanat ovat jono kirjaimia ja niin edespäin…

  • Tulemalla tietoiseksi ajatuksista, jotka vaikuttavat meihin, voimme itse vaikuttaa niihin.

  • Ajatuksia kannattaa kuunnella ja oppia jäämään itselleen kiinni niistä ajatuksista, jotka eivät palvele meitä.

  • Erinomainen keino tietoinen läsnäolo.

  • Ajatuksia voi muuttaa mm. ABCDE-mallin avulla, Ajatusten eriyttämisellä tai Vaikuttamisen kehän avulla.

  • Et ole yhtä kuin tunteesi tai ajatuksesi.


Ajatukset ovat siis ”vain” ajatuksia. Et ole yhtä kuin ajatuksesi tai tunteesi.


Pikkuhiljaa työstäessäsi ajatuksiasi uskon, että sinulle syntyy Asta Raamin osoittamia automaattisia ja energiaa säästäviä ratoja, joita voit käyttää hyväksesi ajatusten kanssa.


Mitä ajatuksia tämä blogi sinussa herättää?



Pohtivin terveisin

Anita



PS. Kuten Wikipediassa välillä lukee ”Teksti on tynkä”, niin on tämäkin teksti. Ajatukset ovat niin älyttömän laaja asia, että niiden käsittelyyn tarvittaisiin useampi kirja ja sittenkään emme täysin ymmärtäisi niitä ja itseämme. Ihmisessä ja erityisesti aivoissa on vielä niin paljon opittavaa, että voimme vain tehdä parhaita mahdollisia arvailuja.


Pyrin teksteissäni tuomaan käytännönläheiset ja helposti ymmärrettävät asiat, joista on apua sinulle jokapäiväisessä elämässäsi. Tämä voi toimia matkan alkuna – itseensä ja ajatuksiinsa voi tutustua aina lisää. Ajatukset eivät myöskään koskaan toimi ”vain itsekseen” vaan ne ovat osa kokonaisuutta, osa ihmistä.



Lukusuosituksia:

Onnellisuusansa – Russ Harris

Sisäinen hälinä – Ethan Kross


Katselusuositus:

Anne Penttinen ja Anita Löfberg – Itsetuntemus, tarinat ja uskomukset


*Lauran meditaatioihin pääset tutustumaan esim. Spotifyssa tästä linkistä https://open.spotify.com/episode/1ZZKvzxIup9CpAUxTqaQKy?si=efce0b089eec49b0



Tekstissä käytetyt lähteet:

Callesen, Pia. Elä enemmän, mieti vähemmän. E-kirja. Tammi. 2017. S. 40.


Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luentomateriaali. Katsottu 2023.


Hansen, Anders. Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Suomentanut Susanna Paarma. 1. painos. 2017. s. 16-25.


Harris, Russ. Onnellisuusansa. Suomentanut Arto Pietikäinen. 2. tarkistettu painos. Kustannus Oy Duodecim ja Arto Pietikäinen. 2007. s. 68


Joylla Oy. Positive Psychology Practitioner -koulutusmateriaalit. 2020.


Raami, Asta. Intuitio3. Asta Raami ja Kustannusosakeyhtiö Otava. 2020. s. 30


Tolle, Ekchart. Läsnäolon voima. Suomentanut Lauri Porceddu. 6. uudistettu painos. Viisas Elämä Oy. 1997. S. 31.


Kross, Ethan. Sisäinen hälinä. Suomentanut Tero Valkonen. Karisto / Kustannusosakeyhtiö Otava. 2022. s. 17. 182.


Virolainen, Harri & Virolainen, Ilkka. Mielen voima oppimisessa. Viisas Elämä Oy. 2018. s. 11-13.



HUOM! Mikäli sinulla on mielenterveyden häiriöitä, keskustele hoitavan tahon kanssa ennen näiden vinkkien kokeilemista. Vaikka useimmat harjoitteet ovat tieteellisesti todistettuja, eivät ne välttämättä sovellu juuri sinulle juuri sinun tilanteessasi. Mielensairauksien kanssa ei ole leikkimistä enkä ole niiden asiantuntija.




Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page