Aloitetaan harjoituksella. Toivon, että pysähdyt hetkeksi pohtimaan seuraavaa kysymystä:
Minkälainen sää ulkona on?
.
.
.
.
.
.
Mitä vastasit? Tuulinen, aurinkoinen, lonkero-keli, kamalan märkä, sateinen, kirkas, ihana, keväinen, syksyinen, talvinen? Jotain muuta, mitä?
Entä jos väittäisin, että ei ole olemassa muuta kuin SÄÄ ja sinun tulkintasi siitä?
Jollekulle lonkerosää on ihana raitis ja kaunis, ehkä tällä säällä saa otettua kauniita valokuvia?
Kuvittele ihana kesäpäivä: aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, linnut laulavat, lapset leikkivät rannalla, makaat onnellisena auringossa, on lämmin. Jollekin tämä sää on sietämätön: on vaikea olla kuumuudessa, aurinko sattuu silmiin, hiekkaa menee joka väliin.
Huomaatko, tulkintaa.
POSITIIVISET JA NEGATIIVISET TUNTEET
Pohditaan nyt tunteita. Onko olemassa negatiivisia ja positiivisia tunteita?
Mitkä näistä ihmisen yhdeksästä perustunteesta (Harris 2007, 140) on mielestäsi negatiivisia entä, mitkä positiivisia?
Pelko
Viha
Järkytys
Inho
Suru
Syyllisyys
Rakkaus
Ilo
Uteliaisuus
Suurin osa ihmisistä jaottelee listan tunteet siten, että kuusi ensimmäistä ovat ”negatiivisia” ja loput kolme ”positiivisia” (Harris 2007, 140). Todellisuudessa ei kuitenkaan ole olemassa negatiivisia tai positiivisia tunteita, on vain TUNTEITA ja sinun tulkintasi niistä.
Kaikkia tunteita tarvitaan. Kaikki tunteet ovat täällä auttaaksemme meitä selviytymään maailmassa. Olisikin tärkeää lopettaa tunteiden jaottelu ns. hyviin ja huonoihin. Jo tämä jaottelu tekee tunteista ennakkoluulojen ja stereotypioiden vankeja.
”Cabanasin ja Illouzin tapaan Mäkikangas kyseenalaistaa ylipäänsä ajatuksen siitä, että tietty tunnetila tai kokemus voitaisiin luokitella kategorisesti hyväksi tai huonoksi sen välittömän tunnesävyn perusteella.”
Anssi Bwalya kirjoittaa Psykologiliiton blogissa
Soveltavan positiivisen psykologian maisteri Netta Lehtonen käyttää tunteista sanoja miellyttävät ja epämiellyttävät. Mielestäni tämä on huomattavasti inhimillisempi ja parempi tapa, jos tunteita pitää ylipäätään jaotella.
Jaottelu lienee kuitenkin tärkeää, koska se auttaa meitä ymmärtämään tunteita ja olemme tottuneet tähän jaotteluun. Ihminen haluaa ”tehdä järkeä” järjettömästä ja usein tunteet vaikuttavat sellaisilta [järjettömyyden syypäältä] (Ojanen, 2014. 7).
Katja Myllyviita kirjoittaa kirjassaan Tunne tunteesi, että osa tunteista on miellyttäviä kokea ja osa epämiellyttäviä. Tunteen miellyttävyys liittyy sen aikaansaamiin fysiologisiin, kehollisiin reaktioihin. Epämiellyttävänä koettu tunne ohjaa meitä poispäin ja miellyttävä taas kohti asioita. (Myllyviita, 2016, 13)
Tilanteet, tunteet ja asiat koetaan eri tavalla: ei ole yhtään ihmistä, joka kokisi nämä samalla tavalla kuin sinä, vaikka toki jotain yhtäläisyyksiä on. Esimerkiksi Lauri Nummenmaa kumppaneineen on tutkinut sitä, missä mikäkin tunne tuntuu ihmisen kehossa*.
On myös tärkeää ymmärtää, mitkä tunteet luokitellaan positiivisiksi, eli miellyttäviksi, koska niitä lisäämällä voidaan lisätä henkilön ja työyhteisön kukoistusta ja tulosta.
KAKSITERÄINEN MIEKKA
Haluan tähän väliin kuitenkin nostaa esiin sen asian, että yleisesti miellyttäviksi mielletyt tunteet voivat myös tuoda suunnatonta kipua.
Pohdi hetki rakkautta. Se mielletään yleensä miellyttäväksi tunteeksi. Entäpä jos rakkaus on yksipuolista? Rakkaus aiheuttaa isoa mustasukkaisuutta? Rakastamasi henkilö(t) aiheuttavat sinulle huolta ja murhetta?
Sama tunne voi siis samaan aikaan tuntua niin miellyttävältä kuin epämiellyttävältä.
Olen päässyt kokemaan mm. yksipuolisen rakkauden, rakkauden ystäviin, jotka ovat jättäneet ja esimerkiksi rakkauden lapsiini, joka tuntuu joskus niin kivuliaalta, että tuntuu, kuin joku työntäisi puukkoja sydämeen.
“Se, että ylipäätään rakastaa, merkitsee haavoittuvuutta. Rakastat mitä tahansa, niin sydämesi ennen pitkää kouristaa ja mahdollisesti murtuu.” C.S.Lewis (Brené Brown, Dare to Lead)
Koen olevani etuoikeutettu, koska olen todella rakastanut. Ja rakastan edelleen, vaikka sydämeni on niin usein särkynyt palasiksi. Joskus sydäntä on teipattu päivä ja joskus vuosia.
“Jos haluat varmistaa, ettei mikään kirpaise sydäntä, sitä ei saa antaa kenellekään, ei edes eläimelle.”
C.S.Lewis (Brené Brown, Dare to Lead)
Mutta mitä elämää se olisi, että ei antaisi minkään tai kenenkään tuntua? Rakkaus on aina riski, vaan eikö se olekin sen arvoinen?
Valitsetko mieluummin tuntea vai jättää tuntematta?
Jaotteletko haavoittuvuuden positiiviseksi vai negatiiviseksi?
MITÄ TUNTEET OVAT?
Jälleen tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitä tunteet ovat. Tässä joitain teorioita:
• Reaktioita kehossa (Joylla).
• Ulkoisen ja sisäisen maailman tulkki värittäen jokaista hetkeämme (Zajonc, R.B.).
• Läsnä kaikkialla ja edellytys kaikelle toiminnalle emme pysty tekemään kaikkia päätöksiä pelkän järjen avulla (Nummenmaa 2019, 11).
• Tunteet ja järki ohjaavat meitä eri keinoin samaan päämäärään – selviytymään, menestymään ja lisääntymään (Nummenmaa 2019, 14).
• Tunteilla on meille asiaa
- kannattaa kuunnella ja ennen toimimista miettiä hetki
- järjen ja tunteen yhdistäminen
- oletko sinä vai tunteet puikoissa?
Tutkimusten mukaan emme tiedä kumpi tulee ensin, tunne vai reaktio, reaktio vai tunne. Vai kenties molemmat samaan aikaan?
Mitä sinä koet tunteiden olevan?
KUMPI SITTEN ON TÄRKEÄMPÄÄ, TUNNE VAI JÄRKI?
Emme voi arvottaa tätä, sillä molempia tarvitaan, jotta henkilö pystyy toimimaan.
Joidenkin teorioiden mukaan tunteen ja järjen yhdistäminen luo viisautta.
Esimerkiksi tunteiden katoaminen ei tee elämästä pelkästään vaikeaa vaan jopa vaarallista. Esimerkiksi pelon tunteen katoaminen voi tehdä meistä varomattomia ja liian luottavaisia muita ihmisiä kohtaan. (Nummenmaa, 12)
Jos et tunne inhoa, kauhua ja vastenmielisyyttä toisen ihmisen vahingoittamista kohtaan, saatat toimia raa’asti (Nummenmaa, 12).
Myös järjen puuttuminen vie pohjan elämässä selviämisestä (Nummenmaa, 12). Esimerkiksi aivovaurion vuoksi menetetty itsehillintäkyky tekee aikuisista hallitsemattomia, levottomia ja ympäristön yllykkeisiin helposti reagoivia (Nummenmaa, 12-13)
Onneksi tunteet ja järki toimivat yleensä yhdessä (Nummenmaa, 13). Lauri Nummenmaa käyttää kirjassaan Tunnekartasto elefantti ja ratsastaja esimerkkiä ja löydät sen alta:
Mitä tilanteita huomaat, joissa olet ollut enemmän tunteen ohjaamana? Entä mitä tilanteita, joissa järki on ottanut vallan? Pystytkö tunnistamaan näitä?
MIELENKIINTOINEN LÖYDÖS SUOMALAISTEN NAISTEN TUNTEISTA
Emeritiusprofessori Barbara Prashnig kertoo mielenkiintoisesta löydöksestä, jonka hän näkee tuhansien suomalaisten naisten WSA-analyyseista: heillä on poikkeuksellisen alhaiset tulokset sisäisen liike-ja lihasaistin, eli tunteiden ja intuition osa-alueella.
Muissa maissa erityisesti naisilla on yleensä korkeammat tulokset tällä osa-alueella.
Barbara alkoi miettimään, tarkoittaako tämä sitä, että naiset eivät anna tunteiden vaikuttaa työssä vai eikö heillä ole tunteita? Hän ei uskonut sen johtuvan siitä, että tunteita ei olisi vaan ennemminkin olevan kasvatuksesta johtuvaa.
Keskustelemalla naisten kanssa selvisi, että suomalaiset, erityisesti naiset, oppivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa olemaan näyttämättä tunteitaan tai jättämään ne sivuun, kun he työskentelevät ja opiskelevat.
Barbara kyseli suomalaisilta naisilta, mitä tällainen tukahduttaminen tekee heidän hyvinvoinnilleen ja terveydelleen. Hän sai selville, että naiset kompensoivat tukahdutettuja tunteita ei-niin-terveellisillä tavoilla, kuten juomalla alkoholia ja liialla urheilulla.
Suomalaiset naiset kompensoivat analyyttista, asioihin ja faktoihin keskittyvää työskentelytapaa myös mm. kokonaisvaltaisilla, eli luovilla harrastuksilla. Kokonaisvaltaisuuteen luotellaan mm. tunteet, ihmiset, mielikuvitus, intuitio. Kokonaisvaltaisuudesta puhutaan feminiinisyytenä ja taas analyyttisyyttä maskuliinisuutena.
Suomessa naiset työskentelevät raporttien mukaan hyvin analyyttisesti ja, mikäli se on vastoin henkilön luontaisia taipumuksia, se voi pitkittyessään johtaa mm. stressiin. Liiallinen analyyttinen työskentelytapa voi johtua juurikin tukahdutetuista tunteista.
Mikäli he saisivat työskennellä heille luontaisella tavalla, tämä kaikki voisi muuttua suuntaan, joka olisi heille terveellisempää ja lisäisi heidän hyvinvointiaan.
”Kun tukahdutamme yhden osan itsestämme, tukahdutamme myös muita osia. Se tuntuu ikään kuin siltä, että ajaisit jarru pohjassa.”
Laura Ihatsu
Nykyinen sukupolvemme pyrkii oppimaan pois ”tunteettomuudesta” ja onneksi tunteista ja niiden merkityksestä sekä tärkeydestä puhutaan jo paljon.
TUNTEIDEN TUKAHDUTTAMINEN JA SEN SEURAUKSIA
Voisin sanoa olevani kävelevä esimerkki siitä, miten tunteiden tukahduttaminen voi näkyä. Minut on kasvatettu (kuten olen aiemmissa blogeissa kertonut) siten, että tunteita ei ole tunnistettu, sanoitettu tai opetettu. Tunnetaidot ovat loistaneet poissaolollaan niin kasvatuksessa, kuin koulussa ja työpaikoilla.
En ole siis oppinut lapsuudessa tai 30 ensimmäisen elinvuoteni aikana tunteista. Onneksi tunnetaidot ovat kuitenkin taito, jota voi opetella koko elämän, vaikka sitten 30-vuotiaasta lähtien.
Tukahduttamisesta seurasi minulle mm.:
- Addiktioita, eli riippuvuuksia
- Itsensä vahingoittamista
- Merkityksettömyyttä ja ymmärtämättömyyttä
- Huonoa käytöstä kanssaihmisiä kohtaan
- Suvaitsemattomuutta
- Unettomuutta
- Migreeniä
- Vatsavaivoja
- Kipua ja surua
- Tunnetta (no pun intended) ulkopuolisuudesta ja viallisuudesta
- C-PTSD (Kompleksi posttraumaattinen stressihäiriö)
- Lopulta se, että tunteet kävivät ”päälle” niin, että jouduin/pääsin sairaalaan ja pitkälle sairauslomalle
Emme voi valita, mitä tunteita tukahdutamme. Jos pyrimme tukahduttamaan epämiellyttävät tunteet, tukahdutamme myös miellyttävät. (Brené Brown)
Tunteiden tukahduttaminen ja kontrollointi voivat saada aikaan mm. seuraavia selviytymiskeinoja:
• Kontrollointia
• Perfektionismia
• Addiktioita (päihdeaineet, työ, urheilu, syöminen, seksi, shoppailu, some, pelit yms.)
• Miellyttämistä
• Vetäytymistä
• Kehon kurittamista
• Pyrkimystä kiireeseen ei uskalleta pysähtyä
”Vain ne tunteet, joita vastustaa, asettuvat taloksi.”
Eeva Kolu
MITEN TUNTEITA VOI OPETELLA TUNNISTAMAAN JA SÄÄTELEMÄÄN?
- Itsetuntemuksen lisäämisellä (itsetuntemuksesta tulossa oma teksti)
- Erilaiset testit (esim. Tunnelukkosi testi**)
- Tietoinen läsnäolo
- Kirjallisuuden avulla (esim. Lauri Nummenmaa, Tunnekartasto)
- Tutustumalla siihen, missä kohtaa kehossa tunteet tuntuvat*
- Keholliset menetelmät, kuten Rosen-terapia tai psykofyysinen fysioterapia
- Psykologien, psykoterapeuttien ja muiden mielenterveyden ammattilaisten kanssa
- Vastuullisten valmentajien kanssa
Tunne itsessään ei aiheuta meille tai muille vaaraa. Tunne kuitenkin valmistaa meidät toimimaan tunnetta vastaavalla tavalla.
Tunteidensäätelytaitoja tarvitaan, jotta emme toimi tunteen ohjaamana, vaan olemme itse puikoissa.
MITEN JA MIKSI LISÄTÄ MIELLYTTÄVIÄ TUNTEITA
Tunteet ovat lyhytkestoisia. Miellyttävät tunteet lyhytkestoisempia, kuin epämiellyttävät. Sen(kin) vuoksi miellyttävien tunteiden luomiseen ja ylläpitämiseen voi joutua tekemään enemmän työtä, eli siihen kannattaa kohdistaa tietoisesti huomiota.
Barbara Fredrickson on professori ja ehkä tunnetuin positiivisten tunteiden tutkija. Hän on luonut Broaden-and-Build teorian, jonka mukaan positiiviset tunteet laajentavat ja rakentavat:
LAAJENTAVAT:
• Myönteiset tunteet aktivoivat aivoissa enemmän alueita
• Havaitsemme paremmin vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia
• Näemme paremmin kokonaisuuksia ja sen, mitä ympärillämme tapahtuu puut metsältä
RAKENTAVAT:
• Myönteiset tunteet auttavat meitä rakentamaan voimavaroja tulevaisuuteen
• Vahvistaa hyvinvointia pitkällä aikavälillä
POSITIIVISTEN, ELI MIELLYTTÄVIEN TUNTEIDEN HYÖTYJÄ:
· Näet paremmin, mitä ympärilläsi tapahtuu.
· Me vs. minä.
· Positiivisina ihmiset tuntevat enemmän läheisyyttä ja yhteyttä läheisiin ihmisiin.
· Edistävät dopamiinin ja serotoniinin tuotantoa.
· Auttavat ajattelemaan nopeammin ja luovemmin.
· Rakentavat sekä psyykkisiä, älyllisiä, fyysisiä, että sosiaalisia resursseja.
· Parantavat vastustuskykyä (Cohen et Al.).
· Vaikuttavat elämän pituuteen (Danner, Snowdown & Friesen; Pressman & Cohen).
Lähde Joylla Oy
Tämän harjoituksen avulla voit päivittäin lisätä miellyttäviä tunteita:
Kirjoita esim. päiväkirjaan tai puhelimen muistiinpanoihin kolme hyvää asiaa jokaisesta päivästä. Voit myös käyttää ao. kuvia apuna.
Esimerkiksi minun yhden päivän hyvät asiat:
Ihana tapaaminen opettajan kanssa, uskalsin ajaa Helsingin keskustaan autolla, löysin kirpputorilta käytettynä haaveilemani Marimekon neuleen.
Näiden asioiden ajatteleminen saa aikaan niitä miellyttäviä tunteita, joita koin tehdessäni näitä asioita.
Miellyttävissä tunteissa piehtarointi on suositeltavaa.
TUNTEET JA AIVOLOHKOJEN TYÖNJAKO
Yhteiskuntamme arvostaa edelleen enemmän vasemman, eli ns. maskuliinisen aivolohkon tekijöitä. Tästä lisää***
Onneksi muutosta on jo tapahtunut ja ns. feminiiniset, eli oikean aivolohkon tekijät ovat alkaneet nostamaan päätään.
Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä(kään) ei ole näin yksiselitteistä. Alla olevasta kuvasta voit katsoa eri lähteistä keräämäni tekijät, jotka näiden lähteiden mukaan sijoittuvat vasemmalle tai oikealle aivolohkolle.
Kuitenkin esimerkiksi Anders Hansen puhuu kirjassaan Aivoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikunnalla, että vaikka henkilö syntyisi vain puolen aivon kanssa, tämä puoli voi alkaa kompensoimaan puuttuvaa puolta, kuten Michelle Mackille kävi (Hansen, 22). Hän eli puolikkaalla aivolla, sillä häneltä puuttui periaatteessa koko vasen aivopuolisko (Hansen 24).
”Vaikka nykyisin tiedämme jaottelun olevan yksinkertaistus, se pitää kuitenkin jossain määrin paikkansa.”
Anders Hansen
Vasemman puolen poissaolo selitti siis jossain määrin Michellen vaikeudet. Michellen oikea aivolohko on ottanut tehtäväkseen suurimman osan vasemman aivolohkon tehtävistä ja hän pystyy elämään monin tavoin normaalia elämää. Aivoissa voi siis tapahtua niin massiivinen rakennemuutos, että ne voivat kompensoida jopa puolikkaan puuttumisen. (Hansen, 24-25)
YHTEENVETO
Jos et tunnista, mitkä tunteet milloinkin ohjaavat sinua, saattaa toimintasi näyttäytyä esimerkiksi epäjohdonmukaisena, rönsyilevänä, järjettömänä yms. Tunteiden tunnistaminen ja niiden säätelytaito ovat osa itsetuntemusta.
“Jos tunteita oppii käsittelemään, voi parantaa omia ihmissuhteitaan, löytää omia arvojaan ja edistää omaa terveyttään sekä fyysistä että psyykkistä. Jos sen sijaan katkaisee välit omiin tunteisiin, seuraa koettua tyhjyyttä, suorituskeskeistä ja mekaanista elämäntyyliä ja masennusta. Jos omia tunteita pelkää, altistuu erilaisille riippuvuuksille (alkoholi, pelaaminen, seksi jne.) ihmisen pyrkiessä pitämään tunteitaan loitommalla.”
Katja Myllyviita, Tunne tunteesi, s.8
Kirjoitan myös erikseen blogin tunteista työssä. Jää siis seurailemaan, mikäli aiheet kiinnostavat.
Kuulen myös mielelläni, mitä tunteita blogini herätti? Miten voisit valjastaa tunteet hyödyksesi?
Lempein terveisin
Anita Löfberg
PS. Kuten Wikipediassa välillä lukee ”Teksti on tynkä”, niin on tämäkin teksti. Tunteet ovat niin järkyttävän laaja asia, että niiden käsittelyyn tarvittaisiin useampi kirja ja sittenkään emme täysin ymmärtäisi niitä ja itseämme.
Pyrin tähän tuomaan käytännönläheiset ja helposti ymmärrettävät asiat, joista on apua sinulle jokapäiväisessä elämässäsi. Tämä voi toimia tunnematkan alkuna – itseensä ja tunteisiinsa voi tutustua aina lisää. Tunteet eivät myöskään koskaan toimi ”vain itsekseen” vaan ne ovat osa kokonaisuutta, osa ihmistä.
Mikäli sinulla on mielenterveyden häiriöitä, keskustele hoitavan tahon kanssa ennen tässä tekstissä esitettyjen harjoitteiden ja tietojen kokeilemista.
**Jostain syystä en enää löytänyt Tunnelukkotestiä netistä. Voisiko olla, että se on muutettu maksulliseksi? Jos jollain on tietoa, kuulen mielelläni.
Lähde on joko mainittu tekstissä ja tai tässä listassa:
Bwalya, Anssi. Psykologiliiton blogi Positiivista psykologiaa, toksista positiivisuutta vai julmaa optimismia? Julkaistu 25.11.2022. https://psykologilehti.fi/positiivista-psykologiaa-toksista-positiivisuutta-vai-julmaa-optimismia/
Isomäki, Heli & Uusitalo, Nina. Aivotaidot. 2017.
Joylla Oy, www.joylla.com
Myllyviita, Katja. Tunne tunteesi. 2016. s.13
Nummenmaa, Lauri. 2019. Tunnekartasto - Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä.
Consultica Oy
Kolu, Eeva. Korkeintaan vähän väsynyt.
Laura Ihatsu, Mikä ihmeen WSA? -podcast (https://open.spotify.com/episode/4utkcGMDbF2EujHtuJ23EH?si=M5R-Q4vST9Wlb_gwicYSzQ&dl_branch=1)
Ojanen, Markku. Tunne vai järki. 2014. Minerva Kustannus Oy.
Prashnig, Barbara 2022. Laura Ihatsun haastattelu: https://www.youtube.com/watch?v=WU5TD7Uyra0 Katsottu 27.3.2023.
Tällä videolla Laura Ihatsu | Vapaudu voimaasi haastattelee WSA, TSA & LSA -työkalujen kehittäjää emeritius professoria Barbara Prashnigia.