SUHDE LIIKUNTAAN
Vihasin lapsena liikuntaa. Vasta lukion toisella luokalla aloin pääsemään sisään liikunnan iloon. Ilo oli lyhyt, koska liikkumiseen ajavat syyt olivat vahingolliset.
Liikuin laihtuakseni. Halusin näyttää kauneusihanteiden mukaiselta. 1900-luvulla se oli anorektisen laiha ja 2000-luvulla lihaksikas, mutta silti pieni.
Sairastuin syömishäiriöstä toiseen ja olen käynyt läpi niin anoreksiaa, bulimiaa kuin ortorexiaa**. Vasta vanhemmalla iällä olen ymmärtänyt syyt tähän käyttäytymiseen, mutta niistä myöhemmin lisää.
Työskentelin urheiluseurassa esihenkilö- ja johtotehtävissä (sis. hallitustyöskentelyn) 11-vuoden ajan ja rakastin sitä. Tuntui, että tein jotain merkityksellistä: autoin ihmisiä voimaan paremmin liikunnan avulla. Rakastin myös itse nyrkkeillä ja viimeisien vuosien aikana kouluttauduin ohjaajaksi ja erityisosaamiseni olivat SandBell™ -tunnit.
Liikunta on siis ollut osa elämääni pitkään. Nyt haluan puhua syistä liikunnalle, omasta tavasta liikkua ja siitä, miten liikunta vaikuttaa aivoihimme.
Tärkeää onkin ottaa huomioon ihminen kokonaisuutena vaikka kyseessä olisi ”vain” fyysinen aktiviteetti. Hyvä olisi myös pohtia, onko kyseessä "vain" fyysinen aktiviteetti?
On tärkeää pohtia, miltä ovat syyt liikunnan takana? Mistä henkilö motivoituu? Miksi hän liikkuu?
Jos liikutaan vain halusta laihtua ja vastata kauneusihanteita, onko liikunta silloin niin sanotusti tervettä?
Olinko terve, kun treenasin kolme tuntia päivässä kuusi päivää viikossa, jotta lauantaina olin ansainnut syödä ja juoda (alkoholia)?
Ruokaa ei tarvitse ansaita missään tapauksessa. Tästä aiheesta ehkä joskus lisää.
LIIKKUMISEN HISTORIAA
Ennen teollistumista ja modernia maailmaa ihminen liikkui luonnostaan. Myös ravinnon saanti oli haastavaa ja sen eteen piti liikkua paljon – jos halusit perunaa, sinun tuli viljellä perunaa*. Ihminen oli luonnostaan hoikempi ja paremmassa kunnossa. Eloonjääminen edellytti parempaa kuntoa, pääsit karkuun saalistajia ja jaksoit etsiä ruokaa pidemmältä.
Nykyään ajamme autoilla jättimäisiin marketteihin, joista ostamme yleensä istumatyöllä saatujen rahojen avulla ihan mitä vain haluamme.
Ihminen myös luontaisesti halajaa makeaa, mikä tekee valintojen tekemisestä entistä vaikeampaa. Ilman sokeria, emme selviäisi hengissä, mikä osaltaan selittää sitä, miten paljon pidämme sokerista. Kavahdamme, kun eteemme sattuu jotain pilaantunutta, jotta emme söisi sitä ja esim. sairastuisi. Makean kohdalla taas aivomme tunnistavat, että se on meille hyväksi ja kannustaa meitä syömään sitä – sokerit ovat planeettamme kaikkien eliöiden polttoainetta. (Nummenmaa 2019, 16)
”Makean himomme on käsittämättömän vahva ja myös synnynnäinen.”
Lauri Nummenmaa
Vaikka maailmamme on muuttunut, aivomme eivät. Ne elävät edelleen maailmassa, jossa ruokaa ei ole tarpeeksi ja vaaroja piilee jokaisessa puskassa. Aivot siis ajattelevat edelleen, että ruokaa on syötävä, jos sitä on tarjolla. Ja koska ravinto, jossa on enemmän sokereita, antaa meille nopeammin energiaa, on se aivojen valinta.
Aivot pyrkivät säästämään energiaa sekä takaamaan hengissä pysymisen. Ne ottavat energian sieltä, mistä helpoiten saavat ja pyrkivät säästämään liikettä, jotta energiaa säästyy. Melkoinen oravanpyörä, eikö?
Joudumme siis ikään kuin koko ajan taistelemaan luontoamme vastaan niin ruokavalinnoissamme kuin liikkeessämme. Joudumme koko ajan valitsemaan, mitä laitamme suuhumme ja miten liikumme ja liikummeko ollenkaan. Valitseminen väsyttää.
On esitetty teorioita, joiden mukaan tahdonvoima olisi lihas, joka kuluu. Itse olen pohtinut, että teen päätöksiä myös lasteni puolesta jatkuvasti: ”Äiti, saanko karkkia?”, ”Äiti, saanko ottaa jätskiä?”, ”Äiti, en jaksa kävellä koulusta kotiin. Miksi pitää kävellä?”. Kaikki tämä väsyttää ja väsyneenä muutenkin tekee ”huonompia” valintoja ja päätöksiä, koska väsyneenä henkilön toiminnanjohtaja, eli etuotsalohko, joka säätelee tunteita ja toimintaa, ei toimi kunnolla.
Syömme siis liikaa ja liikumme liian vähän, koska aivomme eivät ole kehittyneet muun maailman mukana.
MITEN LÖYTÄÄ ITSELLE SOPIVA TAPA LIIKKUA?
Olemme kaikki erilaisia ja liian usein teemme asioita, koska ”muutkin tekevät”. Tämä tuntuu pätevän myös liikuntaan. Monet käyvät hampaat irvessä kuntosalilla tai Zumbassa, koska ”näin muukin tekevät ja ovat laihtuneet!”.
Liian usein unohdamme, että liikunta voi myös olla hauskaa. Lapsille suunnatut aktiviteettipuistot ovat hyvin sisäistäneet sen, että liikkuminen voi olla hauskaa. Siitä kannattaa tehdä hauskaa.
Liikkumisen mahdollisuudet ja erilaiset valikoimat ovat huikeat. On ryhmäliikuntaa ja yksilölajeja. On tennistä ja on painia. On jalkapalloa ja on kävelyä. Mitä kaikkea Sinä olet kokeillut?
Terveyskirjasto määrittelee esimerkiksi terveysliikunnan siten, että se on kaikkea sellaista fyysistä aktiivisuutta, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Kuntoliikunta taas tarkoittaa sitä, että tavoitellaan hyvää kuntoa tai sen ylläpitämistä.
Kirjoittaessani tätä tekstiä etsiskelin interwebin ihmeellisestä maailmasta tietoa aiheeseen liittyen ja löysin esimerkiksi Mieli ry:n erinomaisen tekstin siitä, miten löytää itselle sopiva tapa liikkua, joten linkitän sen tähän (turha mennä keksimään pyörää uudestaan):
Kannattaa myös kurkata Anna-lehdestä juttu, jossa kerrotaan liikkujatyypeistä. Liikkujatyypit perustuvat Susanne Valkeakarin ja Petteri Korkalan kirjaan Löydä liikunnan ilo – Liiku omalla tyylilläsi. Linkki tekstin lopussa.
MIKSI SIIS LIIKKUA?
Liikunnan hyödyt ovat kiistattomat:
· Parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa
· Lisää energiankulutusta
· Vahvistaa luustoa
· Helpottaa stressinhallintaa
· Alentaa kohonnutta verenpainetta
· Laskee lepoverenpainetta
· Laskee korkeaa kolesterolia
· Pienentää liikapainoa
· Ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia
· Ehkäisee tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta
· Ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia
· On edullisia vaikutuksia joidenkin syöpäsairauksien ehkäisyssä
· Iäkkäillä liikunta parantaa tasapainoa, vähentää kaatumistapaturmia, edistää itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä sekä vähentää Alzhaimerin taudin ja dementian todennäköisyyttä.
Lähde: Terveyskirjasto 16.6.2022
Jos kuitenkin liikunta on hampaat irvessä rämpimistä, jaksaako ihminen sitä vuodesta toiseen? Tuottaako se enemmän hallaa kuin hyvää mielelle ja keholle? Voidaanko liikunnan hyödyt tällöin saavuttaa?
MITÄ AIVOISSAMME TAPAHTUU KUN LIIKUMME?
Kirjassa Aivovoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikunnalla, Anders Hansen kertoo, että aivojen plastisuus, eli muovautuvuus, paranee liikunnalla. Hän kertoo aineesta nimeltä GABA (Gamma-amino-butyric acid), joka hillitsee aivojen aktiivisuutta ja estää muutoksia. Liikunnan aikana GABAn toiminta hidastuu ja tämä vaikuttaa siten, että se lisää aivojen joustavuutta ja uudelleen järjestäytymisen mahdollisuutta. Aivoja on siis pehmeämpi ja helpompi muovata, vähän kuin muovailuvahaa. (Hansen, 28)
Olen usein kuvaillut liikkumistani siten, että tuntuu siltä, kuin ajatukset tulisivat yksi kerrallaan ja olisivat johdonmukaisempia ja selkeämpiä kevyen liikunnan, kuten kävely, siivoaminen tai kuntopyöräily, aikana. Paikallaan ajatukset tuntuvat tulevan joka suunnalta ja ”hallitsemattomasti”. Yllä oleva tieteellinen selitys kuulostaa siis omiin korviini fiksulta. Entä sinusta?
Liikunta nostaa kehon stressinsietokykyä, koska se opettaa keholle, että stressiin ei kannata reagoida vahvasti. Tämä johtuu siitä, että fyysisesti raskaan toiminnan aikana kortisolitaso nousee luontaisesti ja sitten taas laskee liikunnan jälkeen. Mikäli liikuntaa harrastaa säännöllisesti, se nousee luontaisesti aina vain vähemmän. Liikunnan jälkeen taso aina taas laskee enemmän. (Hansen 2017, 38)
Liikunta vahvistaa keskittymiskykyä. Viime vuosina on pystytty todistamaan, että muuttaessa aivoja liikunnan avulla, voidaan muuttaa myös kognitiivisiin, eli ajattelutyöhön perustuvia kykyjä, eli esim. keskittymiskykyä. (Hansen 2017, 72)
Liikunta vaikuttaa mielialaan. Jo ensimmäisen lenkin jälkeen dopamiinin ja serotoniinin taso nousee. Vaikutus ei kuitenkaan ala heti ja siitä ei ole varmuutta, onko tämä ainoa syy, mikä nostaa mielialaa. Onkin löydetty "aivojen ihmeaina" BDNF (Brain-derived neurotrophic factor), jota voi nostaa vain liikunnan avulla. (Hansen 2017, 116-117)
BDNF suojaa aivosoluja, osallistuu solujen muodostumiseen ja auttaa niitä selviämään alun kriittisen vaiheen yli. Se vahvistaa aivosolujen välisiä kytköksiä, tekee aivoista joustavammat sekä hidastaa solujen vanhenemista. BDNF saattaa vaikuttaa myös persoonallisuuteen, koska matala taso on ilmeisesti yleisempää neuroottisten ihmisten parissa. (Hansen 2017, 116-117)
Liikunta myös parantaa muistia ja luovuutta. (Hansen 2017)
ITSETUNTEMUS AVAIMENA
Puhun itsetuntemuksesta nykyään aina, koska koen sen olevan kaiken perusta. En saa kirjoitettua pelkästään itsetuntemuksesta blogia, koska kaikki mitä kirjoitan, tuntuu liian suppealta ja vähäiseltä (itsetuntemus kertonee nyt liiasta vaativuudesta). Käsittelen kuitenkin itsetuntemusta lähes jokaisessa blogissa, koska se on olennainen osa kaikkia niitä osa-alueita, joista puhun.
Onneksi itsetuntemuksesta on viime vuosina alettu puhumaan paljon. Tästä blogista voit lukea enemmän itsetuntemuksesta https://www.rimpissa.com/post/positiivinen-psykologia-tyoyhteison-tukena.
Myös liikuntaan pätee itsetuntemus. Se, että tunnet itsesi ja osaat vastata kysymykseen ”Kuka minä olen?” auttaa sinua myös tunnistamaan ne tavat, jotka tukevat parhaiten hyvinvointiasi pitäen sisällään niin liikunnan kuin ravinnon.
Minkälainen liikunta tuntuu minusta parhaimmalta? Tuntuuko samanlainen liikunta aina hyvältä? Voisiko joskus olla tarpeen hellittää ja huoltaa kehoa? Olisiko tarpeen liikkua korkeammalla sykkeellä?
Miltä kehoni tuntuu? Ovatko mieleni ja kehoni yhteydessä? Tunnistanko niitä epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia, joita yritän paeta urheilemalla (jos yritän)?
Yritänkö paeta jotain rääkkäämällä itseäni liian kovalla treenillä?
Itseensä tutustuminen ja itsemyötätunnon harjoittaminen voi auttaa sinua myös liikunnan kanssa (lue tästä lisää https://www.rimpissa.com/post/voimaa-itsemyotatunnosta ).
Itsensä kuunteleminen ja ymmärtäminen ovat olleet avaimia. Itse en ole enää pakottanut itseäni urheilemaan veren maku suussa. En ole enää rankaissut itseäni liikunnalla. Olen liikkunut, koska haluan voida paremmin, liikunta auttaa minua selkeyttämään ajatuksiani, harjoittamaan tietoista läsnäoloa ja vähentämään ahdistusta.
Hauskana ajatusleikkinä voisi ajatella, että nyt kun kuntosalilla eri laitteissa lukee varoitus, jossa käsketään keskustelemaan lääkärin kanssa ennen harjoittelun aloittamista, niin entä jos varoituksessa lukisikin, että henkilön tulee suorittaa itsetuntemuksen peruskurssi voidakseen käyttää laitetta?
Kannustan siis jokaista tutustumaan itseensä ja pohtimaan omia syitään liikkumiselle.
Mikä minua liikuttaa?
Miksi se on minulle tärkeää?
Miksi haluan liikkua?
Liikunko tarpeeksi tai liikaa (liian kovaa)?
Lopetetaan tämä teksti Anders Hansenin sanoihin:
”Liikkuminen vahvistaa aivoja. Se parantaa stressinsietokykyä, vahvistaa terveyttä sekä kehittää muistia, luovuutta ja älyä. Uusin aivotutkimus osoittaa, että fyysinen aktiivisuus on ehkä tärkeintä, mitä voimme tehdä aivoillemme.”
Liikkuvin terveisin
Anita Löfberg
Ex-ryhmäliikuntatuntien ohjaaja ja nykyinen taukojumpan ja venyttelyn (joogan), pyöräilyn sekä meditaation puolesta puhuja. Oikeastaan kaikenlaisen arkiliikunnan, kuten siivouksen, puolesta puhuja.
Lähteet:
Anna-lehti 10.1.2022. Boman, C. Luettavissa: https://anna.fi/hyvinvointi/liikunta/tunnistatko-mika-naista-neljasta-liikkujatyypista-olet-lue-hyvinvointivalmentajien-vinkit-eri-tyypeille-unohda-se-miten-koet-etta-pitaisi-liikkua. Luettu: 21.9.2023.
Hansen, A. 2017. Aivovoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikunnalla.
Hari, J. 2018. Mielen yhteydet – Masennuksen todelliset syyt. Bazar Kustannus Oy. Latvia.
Joylla Oy Ab. 2019-2023. Koulutusten oppimateriaalit. Saatavilla koulutuksen käyneille.
Mieli ry. Luettavissa: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/liikunta/. Luettu: 21.9.2023.
Nummenmaa, L. 2019. Tunnekartasto – Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Painettu EU:ssa.
Terveyskirjasto 16.6.2022. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Luettavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00934. Luettu: 21.9.2023.
**apua syömishäiriöihin osoitteesta https://syomishairioliitto.fi/blogi/uskalla-hakea-apua-syomishairioon-avun-hakemisen-muistilista
*Mielenkiintoinen nippelitieto 1: Naiset ovat selvinneet esim. nälänhädistä miehiä paremmin läpi historian. Kirjassa ”Parempi puolisko” Sharon Moalem esittää tämän johtuvan siitä, että naisella on käytössään paremmat geenit - kaksi X-kromosomia, miehen yhtä vastaan. Naisten luontaisella suuremmalla rasvamäärällä lienee myös syynsä tähän.
*Mielenkiintoinen nippelitieto 2: Japanilaiset kertovat yhden syyn pitkäikäisyyteen ja terveeseen elämään olevan puutarhanhoito, eli ehkä meidän kannattaisikin kaikkien viljellä perunaa. (lähde: García, H. & Miralles, F. 2016. Ikigai.)
