Positiivinen psykologia työyhteisön tukena

Positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia on psykologian suuntaus. Se keskittyy tutkimaan ihmisen hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja sekä näiden edistämistä.

Toisin sanoen se tutkii sitä, mikä meissä on hyvää.

“Positiivinen psykologia on optimaalisen inhimillisen kokemuksen tieteellinen tutkimusala, joka tähtää yksilöiden ja yhteisöjen kukoistukseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja edistämiseen." Martin Seligman

Itse kuvailen positiivista psykologiaa asiana, joka on aina ympärillämme [mahdollisuus kiitollisuuteen, kauneuden näkemiseen, tietoisuuteen jne.]. Avain on tulla siitä tietoiseksi ja oppia käyttämään sen suomia työkaluja hyvinvoinnin ja kukoistuksen lisäämiseksi.

Tässä blogissa tarkastelemme sitä, miten positiivinen psykologia auttaa työyhteisöjä kukoistamaan ja siten lisäämään tulosta.

Positiivinen psykologia on psykologian suuntaus. Se keskittyy tutkimaan ihmisen hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja sekä näiden edistämistä. Se tutkii sitä, mikä meissä on hyvää. Kuva Piia Rämä.

Vahvuudet

Yksinkertaistettuna vahvuudet ovat asioita, joissa henkilö on hyvä ja joita hän tykkäät tehdä.

Positiivisessa psykologiassa tutkimme luonteenvahvuuksia, kyvykkyyksiä/lahjakkuuksia, intressejä ja resursseja.

Yksi tieteellinen määritelmä vahvuuksista on, että ne ovat ”Ajatus-, tunne- tai käyttäytymismalli, jonka harjoittaminen innostaa, sitouttaa ja antaa energiaa. Ja mahdollistaa optimaalisen suorituksen (Linley, Willars & Biswas-Diener).”

Tutkimusten mukaan vain 1/3 osaa tunnistaa vahvuutensa. Tutkimusten mukaan vahvuuksia kannattaa kehittää heikkouksien sijaan. Jos kuitenkin on tarve kehittää heikkouksia, se kannattaa tehdä vahvuuksien avulla. Mutta entä jos henkilö ei tiedä vahvuuksiaan? Hän kuluttaa huomattavan määrän energiaa yrittäessään kehittää heikkouksiaan.

Heikkouksia voi myös korvata muilla vahvuuksilla ja tehtäviä muotoilla siten, että henkilö pääsee käyttämään vahvuuksiaan. On myös mahdollista solmia vahvuuspareja sekä tiimejä, joissa otetaan huomioon vahvuudet.

Tiesitkö, että vahvuuksia voi myös ali- tai ylisuorittaa, jolloin ne kääntyvät ikään kuin henkilöä itseään vastaan? Vahvuudet voivat yhdistää, mutta myös johtaa yhteentörmäyksiin.

Vahvuuksien käytön hyötyjä työyhteisössä:

• Työntekijöiden sitoutuminen ja asiakasuskollisuus -> 40% parempia

• Työntekijä kukoistaa 18 kertaa todennäköisemmin, jos esihenkilö tunnistaa vahvuuksia ja antaa käyttää niitä

• Vahvuuksien käyttö on yhteydessä työn imuun, työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin sekä henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen

• Seurantatutkimuksissa on myös huomattu, että vahvuuksia käyttävä kokee vähemmän stressiä

Lähde: Sanna Wenström, Positiivinen johtaminen

Yksinkertaistettuna vahvuudet ovat asioita, joissa henkilö on hyvä ja joita hän tykkäät tehdä. Kuvassa Piia Rämä.

Tunteet

Tunteet vaikuttavat meihin ja päätöksiimme päivän jokaisena hetkenä ja silti tunnistamme ja ymmärrämme niitä hyvin vähän.

Mieti työyhteisöä, jossa on paljon konflikteja ja yksilökeskeisyyttä – minkälaista henkilöiden käyttäytyminen on? Osataanko kritiikkiä antaa ja ottaa vastaan rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti? Toimitaanko yhteisössä oma-napa-ensin periaatteella?

Mieti esihenkilöä tai johtajaa, joka äyskii ja toimii mielivaltaisesti. Todennäköistä on, että hänellä ei ole tarvittavia tunnetaitoja, koska jos hänellä olisi, hän osaisi tarkastella omaa toimintaansa ja olla äyskimättä (yksinkertaistettuna). Mielivaltainen toiminta myös kertoo henkilön omista kivuista. Varsinkin jos ne ovat tiedostamattomia, voi käytös olla vähintäänkin mielenkiintoista.

Puhun nyt omasta kokemuksestani, koska olen ollut tämä johtaja. Tunnistan, että ”todellinen minä” yritti raoista esiin, mutta yhteiskunnan (poliittisesti ilmaistuna) painostuksesta jouduin tukahduttamaan sen ja tunteeni. Jouduin toimimaan vastoin itseäni. Olin epäinhimillinen alaisilleni. Sanoin asioita, jotka eivät heijastaneet mitään muuta, kuin omaa rikkinäistä sisintäni.

Yritin päteä ja pönkittää itseäni, jotta olisin voinut kokea olevani hyvä ihminen ja riittävä. En ymmärtänyt kuinka paljon tunteet ohjasivat toimintaani huonolla tavalla.

Oppiessani itsestäni ja omista tunteistani pystyin muuttamaan käytöstäni ja sainkin palautetta, että olen sellainen esihenkilö, jonka henkilö itselleen haluaisi. Voiko parempaa palautetta saada?

Positiivisen psykologian avulla tutustumme tunteisiin ja niiden vaikutukseen. Ennen kaikkea opettelemme miten lisätä niin sanottuja positiivisia tunteita, jotka lisäävät hyvinvointia sekä opimme työkaluja, joiden avulla käsitellä niin sanottuja negatiivisia tunteita.

Tämä kaikki lisää työyhteisön hyvinvointia ja kukoistusta, mikä taas lisää tuottavuutta.

(HUOM! Tunteet eivät ole negatiivisia tai positiivisia ja tämänkin opimme positiivisen psykologian avulla. Kaikilla tunteilla on meille asiaa.)

Tunteet vaikuttavat meihin ja päätöksiimme päivän jokaisena hetkenä ja silti tunnistamme ja ymmärrämme niitä hyvin vähän. Kuvassa Netta Lehtonen.

Flow

”Tila, jossa ihminen on niin uppoutunut johonkin aktiviteettiin, että kaiken muun merkitys näyttää katoavan; kokemus on niin miellyttävä, että ihminen jatkaa tämän tekemistä jopa suurin kustannuksin pelkästään aktiviteetin tekemisen tähden.” Mihaly Csikszentmihalyi

Flow-tila on hetkellinen huippukokemus, ikään kuin virtauskokemus. Se on positiivinen tila, jossa tehtävän haastavuus ja henkilön kyvyt ovat tasapainossa. Flow-tilaan pääset paremmmin, mikäli voit hyödyntää vahvuuksiasi.

Flow’n elementtejä ovat:

· Haastava, kykyä vaativa tehtävä

· Keskittyminen

· Selkeät tavoitteet

· Välitön palaute

· Syvä ja vaivaton osallistuminen

· Hallinnan tunne

· Itsetietoisuuden häviäminen

· Ajan pysähtyminen

Csikszentmihalyi, 2002

Voitte pohtia henkilöiden kanssa, mitkä työtehtävät ovat sellaisia, että ne mahdollistavat flow-tilaan pääsyn? Ne ovat yleensä sellaisia, että aika lentää siivillä ja yhtäkkiä huomaa työskennelleensä ilman vessa- ja ruokataukoja tuntikaupalla.

Mitkä asiat estävät flow-tilaan pääsyä?

Flow-tilan hyötyjä on yhdistetty suorituskyvyn, tuottavuuden sekä menestyksen mittareihin. Motiovaatioon ja työn imuun sekä nautintoon sekä edistymiseen.

Flow-tila on hetkellinen huippukokemus, ikään kuin virtauskokemus. Se on positiivinen tila, jossa tehtävän haastavuus ja henkilön kyvyt ovat tasapainossa. Kuvassa Kiira Löfberg.

Työn tuunaaminen

Esimerkiksi vahvuuksia tunnistamalla, voimme tuunata, eli muokata niitäkin tehtäviä, joista emme välitä, sellaisiksi, että ne on helpompi tehdä [vahvuuksien kautta].

Kaikkeen työhön liittyy myös rutiininomaista suorittamista ja se kuuluu asiaan. Joku on todennut, että palkkaa maksetaan näiden töiden tekemisestä. Parhaimmillaan työtehtävä on näiden ja itseä kiinnostavien tehtävien sekoitus. Tällainen työ tarjoaa mahdollisuuden innostua, ponnistella, onnistua ja saada sitä kautta arvostusta ja merkityksen kokemusta työlleen ja elämälleen.

Miten siis tuunata työtä sellaiseksi, että se kuluttaa mahdollisimman vähän henkilöä?

Tutustumalla positiiviseen psykologiaan, opit työkaluja myös työn tuunaamiseen.

Työn merkityksellisyys

Työn merkityksellisyys on jokaiselle eri, mutta positiivisen psykologian avulla voimme auttaa henkilöitä löytämään oman merkityksellisyyden tunteensa, ja täten parantamaan heidän hyvinvointiaan. Mikä taas lisää tuottavuutta töissä.

Lue lisää merkityksellisyydestä blogitekstin lopusta*.

Positiivisen psykologian tutkitun tiedon ja työkalujen avulla voit oppia muokkaamaan työtä itsellesi paremmaksi. Näin säästyy aikaa myös elämäsi tärkeille ihmisille ja elämän merkityksellisyys voi lisääntyä.

Mindfulness

Nykyinen tapamme tehdä työtä tuottaa usein ADHD:ta vastaavan käyttäytymishäiriön, joka on nimetty ADT:ksi (attention Deficit Trait). Sen keskeisimpiä oireita ovat huomion herkkä hajaantuminen, ylivirittyneisyys, kärsimättömyys sekä vaikeus suunnitella, priorisoida ja ohjata omaa ajankäyttöä.

Mieti nykypäivän työntekoa: meilejä saattaa kilahdella postilaatikkoon minuutin välein, puhelin soi pöydällä vähän väliä, työkaveri tulee kysymään mielipidettäsi lounaspaikaksi, lapset Whatsappaavat päästessään koulusta kotiin. ”Ai hei minunhan piti katsoa vielä, että mitä Facebookissa tapahtuu!” Viriketulva on loputon.

Aivomme sopeutuvat siihen, miten niitä käytämme ja koska olemme opettaneet ne ikään kuin hyppimään asiasta toiseen, on keskittymisaikamme informaatiota etsiessä tutkimusten mukaan enää vain 8 sekuntia (kultakalan keskittymisaika on 9 sekuntia).

Voimme kuitenkin kouluttaa aivojamme myös keskittymään, sillä joka kerta, kun keskitymme yhteen asiaan kerrallaan vahvistamme sitä kykyä.

Tutkimusten mukaan usean asian tekeminen samanaikaisesti ei ole tehokasta.

Tietoisen läsnäolon avulla voimme harjoitella keskittymään paremmin työssä puhumattakaan sen [tietoisen läsnäolon] muista lukuisista hyödyistä.

Tutkimusten mukaan jopa 50-60 % työpoissaoloista viittaa työperäiseen stressiin ja tietoisen läsnäolon avulla voidaan vähentää myös stressiä.

Tietoinen läsnäolo on yksi positiivisen psykologia tutkituimpia osa-alueita ja useat positiivisen psykologian työyhteisövalmennukset voivat pitää sisällään sen harjoittelua.

Tutkimusten mukaan jopa 50-60 % työpoissaoloista viittaa työperäiseen stressiin ja tietoisen läsnäolon avulla voidaan vähentää myös stressiä. Kuvassa Laura Ihatsu.

Itsetuntemus

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä: positiivisen psykologian avulla työyhteisön ja sen jäsenten itsetuntemus voi kasvaa. Kaikki yllä mainitut tekijät voivat lisätä sitä. Ja itsetuntemus on tärkein tekijä ihmisten ja työyhteisöjen hyvinvoinnissa sekä menestyksessä.

”Itsetuntemuksella tarkoitetaan yksilön omaa ymmärrystä itsestä, sitä, että tietää kuka ja millainen ihminen on. Se on kykyä havainnoida itseään sekä tunnistaa ja tiedostaa tunteitaan, ajatteluaan ja kehon tuntemuksiaan. … Itsetuntemuksessa on kyse myös omien voimavarojen, arvojen, tavoitteiden ja toiveiden tiedostamista ja ymmärtämistä.” Marjo Pennonen

Itsetuntemuksen kehittyminen. Lähde Marjo Pennonen, Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Kuva ja tulkinta Anita Löfberg.

Työnantajat haluavat enenevissä määrin henkilöitä, jotka osaavat johtaa itseään. Itsensä johtamisen pohjana toimii hyvä itsetuntemus.

”Itsensä johtaminen ei kuitenkaan useinkaan tarkoita tiukkoja aikatauluja, vaan ihmisyyden ymmärtämistä ja hyväksymistä, väljyyden luomista ja hetkistä nauttimista.”

Marjo Pennonen

Pelkkä tieto näistä asioista ei kuitenkaan auta. Meidän tulee aktiivisesti tehdä töitä hyvinvointimme eteen. Positiivinen psykologia voi auttaa tässä ja sen vuoksi se varmasti onkin lisännyt jatkuvasti suosiotaan yhteisöille järjestetyissä hyvinvointivalmennuksissa.

Miksi siis positiivinen psykologia tueksi?

-> PAREMPI TYÖHYVINVOINTI -> LISÄÄ TULOSTA YRITYKSELLE

Tämä teksti on kirjoitettu vastaamaan siihen kysymykseen, miten positiivinen psykologia voi auttaa työyhteisöjä. Se ei kuitenkaan ole millään muotoa kaiken kattava. Keräsin tähän muutamia tärkeitä osa-alueita ja niiden hyötyjä.

Muita työyhteisöön vaikuttavia positiivisen psykologian osa-alueita ovat mm.:

· Ihmissuhteet

· Kehomieliyhteys

· Resilienssi

· Itsemyötätunto**

· Sinnikkyys

· Tahdonvoima ja motivaatio

· Tavoitteet

· Palautuminen

· Stressi

· Tavat

· Vuorovaikutus

· Yhteistyö, anteeksianto ja luottamus

· Kiitollisuus

· Ystävällisyys

Mikäli sinulla on mitään kysyttävää, älä epäröi ottaa minuun yhteyttä!

Voimaannuttavin terveisin

Anita

PS. Toimin itse positiivisen psykologian asiantuntijana, ja etsin itselleni esihenkilö- ja johtotehtäviä työyhteisössä, jonne kuulua ja jota auttaa kukoistamaan!

HUOM!

Suosittelen lämpimästi Joyllan työyhteisövalmennuksia ja niihin pääsette tutustumaan täällä https://www.joylla.com/organisaatiollesi!

Lukusuosituksena ihanan Marjo Pennosen kirja Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin, joka on toiminut tämän tekstin lähteenä suuressa määrin.

Lue myös blogi Supervoimana hyvä https://www.rimpissa.com/post/supervoimana-hyva

*https://www.rimpissa.com/post/voimaa-merkityksesta

**https://www.rimpissa.com/post/voimaa-itsemyotatunnosta

Lähteet:

Joylla Oy, luentomateriaalit (www.joylla.fi)

Harter, Schmidt &Hayes

Linley, Willars & Biswas-Diener

Hone ym.

Bakker ym.

Peterson ym.

Govindji & Linley; Proctor ym.

Dollar & Bakker; Linley ym.

Wood ym.

Jakson et al., 1998; Kasa & Hassan, 2013

Csikszentmihalyi, 2003

Rogatko, 3009

Marjo Pennonen, Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin

Sanna Wenström, Positiivinen johtaminen

Jari Salminen, Onnistu tiimityössä

Antti-Juhani Wihuri, Mindfulness työssä

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/511676/Opinnaytetyo_Jami_Niiranen.pdf?sequence=2 Niiranen, Jami