Edellisessä blogissa käsittelin sitä, mitä mielenterveys oikein on ja tässä blogissa käsitellään sitä, miten sitä voi edistää ja lisätä.
On olemassa paljon tutkittuja tietoa siitä, mikä lisää mielenterveyttä, mutta on hyvä pitää mielessä, että olemme kaikki yksilöitä ja se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi sinulle.
Esimerkiksi luontoa ja sen vaikutusta mielenterveydelle sekä hyvinvoinnille on tutkittu paljon ja itsekin puhun sen puolesta.
Myös Nicola Nieminen on sitä mieltä, mutta haluaa lisätä:
”Mutta itse tarvitsen jotain käsillä tekemistä, jotta saan stressin purettua. Oli kyseessä sitten leipominen tai käsityöt niin jompi kumpi on tarpeellinen purkuun. Kun tekee käsillä niin ajatukset vaan asettuvat parhain päin.”
Itse taas en voi sietää esimerkiksi leipomista. Tuntuu, että se jopa vie minulta jotain sen sijaan, että antaisi. Käsitöitä voisin harkita, mutta harvemmin teen.
Huomaan, että minulle paremmin toimivat esimerkiksi sarjat ja elokuvat, käveleminen ja pyöräily. Myös lukeminen (”hömppä” tai alan kirjallisuus) toimii minulle oivana keinona lisätä mielenterveyttä. Onkin hienoa, että olemme erilaisia ja tykkäämme tehdä erilaisia asioita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL määrittelee mielenterveyttä edistävän toiminnan siten, että se on sellaista toimintaa, ”joka tukee hyvän mielenterveyden toteutumista ja jonka tavoitteena on vahvistavien ja suojaavien tekijöiden lisääminen.” Mielenterveyden lisäämisellä saattaa olla myös mielensairauksia ehkäisevä vaikutus.
Vahvistavat ja suojaavat tekijät löydät edellisestä blogistani tästä.
Psykiatria kirjassa kirjoitetaan mielenterveyden edistämisestä seuraavasti:
”Terveyden edistämisenä voidaan pitää kaikkea sellaista, mikä auttaa yksilöitä ja yhteisöjä lisäämään niiden tekijöiden hallintaa, jotka edistävät ja ylläpitävät terveyttä tai voivat aiheuttaa sairautta. Mielenterveyden edistäminen on mikä tahansa sellainen toiminta, joka vahvistaa mielenterveyttä tai vähentää sitä vahingoittavia tekijöitä.” Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2014, 33
On myös hyvä ottaa huomioon, että mielenterveyttä voidaan (ja pitäisi) edistää monissa eri tasoissa: yksilö-, yhteisö- sekä yhteiskuntatasolla. Myös siis yhteiskunnan rakenteilla on suuri rooli mielenterveydessä sekä sen edistämisessä.
Voitkin pysähtyä miettimään, miten teillä töissä ja tai koulussa huolehditaan ja tai edistetään mielenterveyttä?
MIELENTERVEYTTÄ VOI EDISTÄÄ
Joustavuutta sekä sietokykyä lisäämällä
Opettelemalla selviytymistaitoja
Lisäämällä elämänlaatua ja tyytyväisyyttä
Tukemalla hyvää itsetuntoa ja hyvinvoinnin tunnetta
Terveellisillä elintavoilla (uni, liikunta ja ravinto)
Sosiaalisella tuella
Vahvistamalla terveyden eri osa-alueita (fyysinen, sosiaalinen, emotionaalinen sekä psyykkinen terveys)
Taloudellisella turvalla
Tukea antavat asumisolosuhteet sekä elinympäristö
THL 22.8.2023
Mieli ry kirjoittaa kirjassaan Mielenterveys elämäntaitoina (2022), että ensiarvoisen tärkeää mielenterveyden edistämiselle ovat sosiaalinen pääoma, osallisuuden tunne sekä kokemus oikeudenmukaisuudesta (29).
Psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja henkisestä hyvinvoinnista voi pitää huolta:
Pitämällä kiinni arjen rytmeistä
Lepäämällä ja nukkumalla riittävästi
Olemalla utelias oppimaan uutta
Syömällä monipuolisesti ja toisten seurassa
Liikkumalla itselle mieleisimmällä tavalla (lue lisää tästä blogistani)
Rentoutumalla itselle sopivimmalla tavalla ja tekemällä sellaisia asioita, joista pitää (käsityöt, palapelit, TV, kokkaaminen, leipominen, meditaatio, jooga, rentoutumisharjoitukset, hieronta, pelaaminen, tanssi, vapaaehtoistyö, valokuvaaminen, musiikin kuuntelu yms.)
Pitämällä yhteyttä läheisiin (ystävät, suku yms.)
Kertomalla omista kuulumisista sekä kyselemällä muilta heidän kuulumisia
Pitämällä lupaukset
Tarjoamalla muille apua sekä tarvittaessa pyytämällä sitä
Olemalla läsnä: Kuuntelemalla ja kuulemalla
Lähtemällä mukaan harrastuksiin ja ottamalla myös kaverin mukaan
Olemalla kiinnostunut elämästä ja pitämällä yllä toivoa
Liikkumalla luonnossa
Kehittämällä tietoisuus- ja läsnäolotaitoja
Mieli ry
Tanja Ihatsu kertoo mielenterveyden ylläpitämisestä näin:
”Itselleni uni, liikunta, säännöllinen ruokarytmi ja mielekäs työ on tärkeitä, silloin olen myös kotona hyvällä tuulella ja arki tuntuu mukavalta ja eteen tulevat haasteetkin ratkaistavilta 😊”
Itse lisäisin Mieli ry:n listaan mm.:
Tutustumalla itseen (koska miten muuten osaat tehdä yllä mainittuja juuri itsellesi mieluisia asioita?)
o Mitkä ovat arvoni?
o Entä vahvuuksiani?
o Mikä tuottaa minulle merkityksellisyyden tunnetta?
o Minkälaiset ovat tunnetaitoni?
o Oppimalla itsemyötätuntoa (lue tästä lisää)
Kaikki yllä olevat ovat myös positiivisen psykologian osa-alueita, joten luonnollisesti koen tärkeäksi tuoda sitä myös tässä esiin:
POSITIIVINEN PSYKOLOGIA JA MIELENTERVEYS
Positiivisen psykologian oppi-isänä pidetyn Martin Seligmanin mukaan emme voi hoitaa mielensairauksia vain lääkkeillä ja psykoterapialla, sillä nämä keinot hoitavat vain oireita.
Kun lääkitys tai psykoterapia loppuvat, palaavat oireet. Jos kuitenkin lisäämme lääkkeisiin ja psykoterapiaan positiivista psykologiaa, saamme aikaan vaikutuksen, joka kestää myös sen jälkeen, kun lääkitys ja terapia on lopetettu.
Positiivisen psykologian tutkitun tiedon ja harjoitusten avulla opimme lisäämään positiivisia tunteita ja merkitystä, uppoutumista, saavutuksia sekä parempia ihmissuhteita. Nämä auttavat elämään kukoistavaa ja hyvinvoivaa elämää. (Seligman 2011, 54-55)
Positiivinen terveys on osa-alue, jota positiivisessa psykologiassa tutkitaan. Positiivinen terveys voidaan jakaa kolmeen luokkaan seuraavien positiivisten ominaisuuksien mukaan:
1. Subjektiiviset ominaisuudet: esim. optimismi, toivo, tunne hyvästä terveydestä, elinvoimaisuus ja elämäntyytyväisyys.
2. Biologiset ominaisuudet: esim. sykevälivaihtelu, oksitosiini hormoni ja pidemmät telomeerit (kromosomien päässä oleva DNA-jakso).
3. Toiminnalliset ominaisuudet: esim. erinomainen avioliitto, rikkaat ystävyyssuhteet, hyvä kunto (myös vanhemmalla iällä), mielekkäät harrastukset ja kukoistava työelämä.
Vielä selvitettävänä on, että onko henkilöillä, joilla on ”parempi” positiivinen terveys myös parempi mielenterveys ja vähemmän mielen sairautta?
(Seligman 2011, 209)
Positiivisessa psykologiassa tutkitaan Seligmanin PERMA-mallin inspiroimana seuraavia osa-alueita ja ne pitävät sisällään mm.:
1. Positive emotions (Myönteisyys) – mitä positiiviset tunteet ovat? Miten niitä voi lisätä? Miksi niitä kannattaa lisätä?
Se, että lisätään myönteisyyttä, ei tarkoita sitä, että ”negatiivista" pyrittäisiin tukahduttamaan vaan kaikki positiivisen psykologian osa-alueet auttavat meitä selviämään näiden niin sanottujen negatiivisten tekijöiden kanssa.
2. Engagement (Uppoutuminen) – Flow, tietoinen läsnäolo, työn imu sekä vahvuudet.
3. Relationships (Ihmissuhteet) – Tämän osa-alueen on sanottu olevan se kaikkein tärkein ja esimerkiksi pisimmässä onnellisuustutkimuksen ”Kehitys aikuisiässä” mukaan onnellisuus ei synny rahasta, asemasta tai materiasta, vaan vahvoista ihmissuhteista (Schulz & Waldinger 2023).
4. Meaning (Merkitys) – Yhteenkuuluvuus, työ ja merkitys, merkityksellinen elämä, tarinat, joita kerromme itsellemme ja itsestämme.
5. Accomplishment (Aikaansaaminen) – Resilienssi, itsemyötätunto, sinnikkyys, tavoitteet sekä tahdonvoima ja motivaatio.
Monet harjoittajat, kuten Joylla (Suomen johtava positiivisen psykologian koulutusta tarjoava yritys), ovat lisänneet PERMA-malliin V-kirjaimen (Vitality) ja se osa-alue pitää sisällään siis elinvoimaisuuden (6.), joka taas pitää sisällään mm. keho-mieliyhteyden, palautumisen, ravinnon, liikunnan ja unen sekä stressin.
Seligman itse ei ole kokenut tarvetta lisäykselle, koska kokee elinvoimaisuuden olevan osana muissa osa-alueissa.
Ennen kaikkea, koen, että positiivinen psykologia vastaa hyvin kysymykseen MITEN? Ja MIKSI? voimme lisätä mitäkin edistävää tekijää. Ei siis riitä, että sinua käsketään nukkumaan paremmin, jos sinulle ei kerrota miksi ja miten se on mahdollista.
Miksi ja miten liikkua itselle sopivimmalla tavalla (lue tästä lisää)? Miten ja miksi lisätä miellyttäviä tunteita?
Positiivinen psykologia ja sen osa-alueet voisivatkin olla ratkaisu myös mielenterveyden häiriöihin yhdessä psykoterapian ja lääkityksen kanssa. Positiivisen psykologian osa-alueet voivat auttaa meitä vahvistamaan sitä, mikä meissä, elämässämme sekä ympäristössämme on hyvää ja se voi kantaa vaikeiden, pimeiden, jaksojen yli paremmin, kuin yksinomaan hoitamalla (turruttamalla) oireita.
Se, että opimme elämään elämän varjopuolista huolimatta, on pitkäkantoisempaa, kuin se, että pyrkisimme kieltämään varjojen olemassaolon.
Esimerkiksi vakavissa mielenterveyden häiriöissä käytetyssä Dialektisessa käyttäytymisterapiassa (DKT) käytetään useita positiivisesta psykologiastakin tuttuja osa-alueita, kuten tunteet, ajatukset ja tietoinen läsnäolo.
Olen pohtinut, voisiko syy siihen, että olen hyvässä kohtaa toipumisessani vaikean romahduksen jälkeen, koska psykoterapian ja lääkityksen (lääkitystä ollaan lopettamassa) lisäksi minulla on käytössäni kaikki positiivisen psykologian osa-alueet?
Aika näyttää, tulemmeko koskaan käyttämään positiivista psykologiaa kokonaisuudessaan mielenterveyden häiriöihin…
MIKÄ SIIS EDISTÄÄ MIELENTERVEYTTÄ?
Koen, että mielenterveyttä edistää kaikki, jota henkilö tykkää tehdä, olettaen, että tekeminen ei ole ristiriidassa mielenterveyden ja hyvinvoinnin kanssa, kuten esim. päihteiden käyttö ja muut riippuvuudet.
Siispä johtopäätökseni on, että esimerkiksi villasukkien kutominen ja tai palapelien teko voi olla teko kohti parempaa mielenterveyttä.
Lainatakseni mukaillen Martin Seligmania:
”DEAL WITH IT.”
(Seligman 2011, 54)
Eli positiivisen psykologian avulla voimme oppia elämään myös varjojen kanssa. Emme meinaan voi erottaa valoa ja varjoa, vaan elämämme tulee aina sisältämään niin hyvää kuin pahaa.
Posttraumaattisen kasvun (PTG) mukaan trauma voi johtaa suurempaan kukoistukseen, kuin mitä henkilö koki ennen traumaa (Seligman 2011).
Voisinkin pohtia jossain vaiheessa kirjoittavani Posttraumaattisesta stressihäiriöstä (PTSD), joka minulla itselläni on. Siihen kun liittyy erittäin oleellisena osana myös PTG, joka taas on positiivisen psykologian osa-alue.
Loppuun kysyn Sinulta, miten sinä olet edistänyt (tai ollut edistämättä) mielenterveyttäsi tänään?
Miten haluaisit edistää sitä?
Lempein terveisin
Anita
PS. Täältä löydät julkisen terveydenhuollon tarjoamaa apua mielen hyvinvointiin https://www.mielenterveystalo.fi/fi
Lähteet
Joylla Oy Ab. Verkkosivut osoitteessa www.joylla.fi sekä Positive Psychology Practitioner™ -luentomateriaalit, jotka ovat saatavilla koulutuksen käyneille.
Lönnqvist, J., Henrikson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. 2014. Psykiatria. 11. uudistettu painos. Duodecim. Keuruu.
Seligman, M. 2011. Flourish. Nicholas Brealey Publishing. London & Boston.
Suomen mielenterveys ry 2022. Mielenterveys elämäntaitona – Mielenterveyden ensiapu®1. 3. painos. Alocon-Yhtymä Oy. Helsinki.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 22.8.2023. Luettavissa: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen. Luettu: 22.10.2023.
Schulz, M. & Waldinger, R. 2023. Onnellisen elämän salaisuus. WSOY. Painettu EU:ssa.